Afganistan

Pakolaistilanne tammikuussa 2009

Afganistanissa

Pakolaisia 37
Turvapaikanhakijoita 10
Paluumuuttajia (pakolaisia) 278 489
Maansisäisiä pakolaisia 230 670
Paluumuttajia (maansisäisiä pakolaisia) 6453

Afganistanilaiset maailmalla

Pakolaisia 2 833 128
Turvapaikanhakijoita 23 179

Tilastot UNHCR 2009.

Tausta

Afganistan perustettiin 1747 Ahmad Shah Durranin johdolla.  Afganistan joutui toimimaan puskurina Iso-Britannian ja Venäjän imperiumien välissä aina itsenäistymiseensä vuonna 1919 asti. Demokratiaa rakentanut maa koki ensin vallankumouksen vuonna 1973 ja vielä vastavallankumouksen 1978, jolloin kommunistit nousivat valtaan.

Neuvostoliiton hyökkäys ja sisällissota

Joulukuussa 1979 Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin, tukeakseen kommunistien horjuvaa valtaa. Valtaa murensi se, että kommunistit halusivat tehdä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka sotivat heimojohtajien uskoa vastaan. Hyökkäyksen seurauksena 3,8 miljoonaa afgaania joutui jättämään kotinsa ja hakemaan turvaa lähinaapureista Pakistanista ja Iranista. Sota osoittautui pitkäksi ja tuhoisaksi. Neuvostoliittoa vastaan sotineet mujahideen-sissit saivat tukea aseiden ja rahan muodossa länneltä, ja vuonna 1989 Neuvostoliitto tunnusti tappionsa ja vetäytyi maasta.

Neuvostojoukkojen vetäytymisestä huolimatta pakolaiset eivät palanneet Afganistaniin. Tämä johtui siitä, että Neuvostoliiton tukema Najibullahin hallitus piti edelleen valtaa. Hallitus syöstiin vallasta 1992, ja pakolaiset alkoivat palata maahan. Tällöin Afganistanin vapauttajat, mujahideenit, alkoivat taistella keskenään. Seurasi sisällissota, joka osoittautui vielä Neuvostoliittoa vastaan sodittua taistelua verisemmäksi ja tuhoisammaksi. Sodan seurauksena syntyi entistä suurempi joukko taisteluja pakenevia pakolaisia ja kotinsa menettäneitä evakkoja. Samalla maan talous hyytyi, sillä 60 % maan tuotantolaitoksista oli tuhoutunut. Afganistanista oli myös tullut maailman suurin oopiumin tuottajamaa.

Taliban

Vuosien taistelun jälkeen mahdollisuus rauhaan alkoi häämöttää, kun aseistautuneet taliban-liikkeen edustajat lähtivät etenemään kohti pohjoista. Taliban-liikkeen taistelijat olivat tiukan uskonnollisia ja pitivät valtaa pitäviä tahoja loukkauksena islamia kohtaan. Liikkeen tavoitteena oli luoda yhtenäinen, islamistinen Afganistan ja se nautti laajaa suosiota maassaan, eikä vähiten siksi, että se lupasi päättää vuosikymmenet jatkuneet taistelut. Taliban-liike sai tukea tavoitteensa saavuttamiseen Pakistanilta, Saudi-Arabialta ja Yhdysvalloilta. Taliban-liike valtasi Kabulin syyskuussa 1996, ja maan hallinto pakeni pohjoiseen, jossa se perusti oman pohjoisen liittoutumansa.

Saatuaan Kabulin hallintaansa taliban-liike alkoi toteuttaa oman tulkintansa mukaista yhteiskuntajärjestystä. Naiset poistettiin julkisilta paikoilta ja kouluista, ja käyttöön otettiin purdah-käytäntö. Purdahilla tarkoitetaan eristämistä julkisesta elämästä, jossa nainen voi joutua tekemisiin vieraiden miesten kanssa. Samalla musiikki ja elokuvat kiellettiin kaikilta, samoin kuin teatteri ja alkoholi. Vuoden 2000 loppuun mennessä talibanien arveltiin hallitsevan 95 % Afganistanin maaperästä.

Yhdisvaltain sota Afganistanissa

Afganistanin paossa oleva oppositio oli hyvin ahtaalla, mutta sitten Al-Qaida iski Yhdysvaltoihin 11.9.2001. Ilmeni, että iskut suunnitellut Osama bin Laden oli oleillut Afganistanissa seuraajiensa kanssa, taliban-liikkeen siipien suojassa. Yhdysvallat iski Afganistaniin lokakuussa laajassa liittoutumassa terrorismin vastaisen sodan nimissä. Useita viikkoja kestäneiden ilmapommitusten jälkeen pohjoisen liittouma sai valtaansa Kabulin ja taliban-liike syöstiin vallasta. Talibania vastustaneet ryhmät tapasivat joulukuussa 2001 Bonnissa ja Hamid Karzai nimettiin väliaikaishallinnon puhemieheksi. Samalla sovittiin kahden ja puolen vuoden suunnitelmasta luoda maahan pysyvä hallinto vaalijärjestelmineen ja poliisijoukkoineen.

Sodan päätyttyä arvioitiin, että Afganistanin maaperässä on 25 000 laukeamatonta räjähdettä. Samalla taistelut eri ryhmien välillä ovat jatkuneet, taliban-liike on edelleen voimissaan eikä Osam bin Ladenia ole saatu vangittua.

Pakolaiset ja paluumuuttajat

Vuosikymmenten taistelut ovat jättäneet jälkensä Afganistaniin. Maaperän ongelmien lisäksi monilla pakolaisilla ei ole enää mitään siteitä vanhaan kotimaahansa. Talot ja tilat ovat joko tuhoutuneet tai muiden hallinnassa. Monilla ei ole varaa uuden talon hankintaan. Vuoden 2005 lopulla Afganistanin hallinto aloitti maanjako-ohjelman maansa menettäneille paluumuuttajille ja maan sisäisille pakolaisille eli evakoille. Vuoteen 2008 mennessä 300 000 perhettä on hakenut maata ohjelmalta, mutta vasta reilut 32 000 perhettä ovat saaneet ohjelman kautta väliaikaisen maapalan. Lisäksi maansaanti ei vielä ratko uudelleenasuttamisen muita ongelmia kuten vedensaantia, terveys- ja koulutuspalveluiden puutetta tai elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksien puuttumista.

Monista ongelmista huolimatta viime vuosien aikana arviolta 3,5 miljoonaa afgaanipakolaista on palannut vanhaan kotimaahansa.

Lähteet:

The World Guide 2003/2004. ITDG Publishing, 2003

CIA – World Factbook

Daniel. A. Kronenfeld: Afghan refugees in Pakistan: Not all refugees, not always in Pakistan, not necessarily Afghan? Journal of Refugee Studies, Volume 21, number 1, March 2008

Riitta Saarinen: Nainen – Isänsä tytär, miehensä vaimo, poikansa äiti. Julkaisuussa Kukkana naapurin puutarhassa – naisen elämää Etelä-Aasiassa. Väestöliitto, 2006

Vivian Tan: Afghanistan at the crossroads: Afghan returnees assess the lay of the land. UNHCR News Stories 19.11.2008.

Ajankohtaista Afganistanista

Global.Finlandin sivu Afganistanin konfliktista

UNHCR:n Afganistan-sivu (englanniksi)

Amnesty Internationalin Afganistan-sivu

Maailma.net: Uutisia Afganistanista

ReliefWeb: Karttoja Afganistanista

Human Rights Watch: Afghanistan (englanniksi)

BBC: Afghanistan (englanniksi)

Office of the President of Afghanistan

Afganistanilaisia kohtaloita

Muuttoliikkeessä.fi: Ashraf Sahel: Elämä voi kääntyä ylösalaisin

Muuttoliikkeessä.fi: Nasima Razmyar: Suurlähettilään tytär ja pakolainen