Kielteisten asenteiden takaa kuultaa tietämättömyys

Nuoret suhtautuvat pakolaisiin enimmäkseen positiivisesti, ilmenee kyselytutkimuksesta, joka tehtiin suomalaisissa, ruotsalaisissa ja ugandalaisissa kouluissa vuodenvaihteessa 2003. Kielteisimpiä asenteet ovat Suomessa, jossa on vähiten pakolaistaustaisia maahanmuuttajia.

Kyselytutkimukseen osallistui 230 yläkoululaista kahdeksasta koulusta, suomalaisia vastaajista oli 83, ruotsalaisia 72 ja ugandalaisia 75. Tyttöjä vastaajista oli 107 ja poikia 122.

Ugandassa koulua käydään eri olosuhteissa kuin Pohjoismaissa, siellä vastaajien ikä vaihteli 12-20:een. Tyttö- ja poikavastaajia oli Suomessa ja Ruotsissa keskimäärin yhtä paljon. Ugandassa yläasteilla on huomattavasti vähemmän tyttöjä kuin poikia, niinpä vastaajistakin tyttöjä on 25 ja poikia 49.

Suomessa kysely toteutettiin Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa, Oulun Pöllökankaan koulussa ja Vaasan Petalax högstadiumissa, Ruotsissa Tierpin Aspen skolanissa, Haaparanta-Tornion språkskolanissa, Tukholman Sturebyskolanissa ja Ugandassa Jinjan Kakira Sugar Works secondary schoolissa ja Kampalan St Peter`s secondary schoolissa.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Tornion koulutusyksikön opiskelijat Riikka Pentinsaari, Riikka Pulju ja Heidi Törmänen tekivät vastauksia aineistonaan käyttäen opinnäytetyönsä ”Vertaileva tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten ja ugandalaisten yläasteikäisten nuorten asenteista pakolaisia kohtaan” lokakuussa 2004.

Asenteet pakolaisiin

Opinnäytetyöstä ilmenee, että suomalaisten oppilaiden vastauksista 56 (67,5%) oli positiivisesti pakolaisiin suhtautuvia, 17 (20,5%) oli negatiivisesti ja 10 (12%) neutraalisti pakolaisiin suhtautuvia.

Ruotsalaisoppilaiden samat luvut olivat: positiivisia 52 (72,2%), negatiivisia 10 (13,9%) ja neutraaleja 10 (13,9%). Ugandalaisista positiivisesti pakolaisiin suhtautuvia oli 70 (93,3 %), negatiivisesti 2 (2,7%) ja neutraalisti pakolaisiin suhtautuvia 3 (4%).

Positiivista asennetta suomalaisissa synnyttävät vieraat kulttuurit, rasismin ehkäisy, pakolaisten auttaminen ja tasa-arvo. Negatiivisia asenteita aiheuttavat rikollisuus, yhteiskunnan hyväksikäyttö, yleinen kiinnostuksen puute asiaan ja rasismi. Tyypillinen neutraalia asennetta kuvaava vastaus oli ”en tiedä” ja ”en tunne yhtään pakolaista”.

Ruotsalaisten koululaisten positiivisista asennetta ilmentävissä vastauksissa korostui vieras kulttuuri, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, pakolaisten olojen parantaminen ja turvan tarjoaminen. Negatiivista asennetta heijastavissa vastauksissa nousi esiin kaksi teemaa: pakolaisten vähempiarvoisuus ja ennakkoluulot syistä, joiden vuoksi pakolaiset ovat Ruotsissa. Neutraalia asennetta ilmensivät mm. vastaukset ”en tiedä” ja ”ihan sama”.

Ugandalaisten nuorten positiiviset asenteet ilmenivät etupäässä haluna auttaa pakolaisia ja kokemuksena samanarvoisuudesta. He ovat kiinnostuneita pakolaisuudesta ja maailman ongelmista, pitävät positiivisena asiana pakolaistaustaisia oppilaita koulussaan ja toivovat heidän kertovan syistä, joiden vuoksi ovat joutuneet pakenemaan kodistaan. Harvat negatiivista ja neutraalia asennetta ilmentävät vastaukset toivat esiin pelon rikollisuuden lisääntymisestä, tiedon puutteen pakolaisista ja sen, etteivät he tunne henkilökohtaisesti pakolaisia.

Kontaktit pakolaisiin

Pentinsaaren & Puljun & Törmäsen opinnäytetyön mukaan yhdenkään kyselyyn vastanneen suomalaisen nuoren luokalla ei ole pakolaisia. Viidellä suomalaisnuorella sen sijaan on viiden parhaan ystävän joukossa yleisimmin yksi pakolaistaustainen ystävä.

Myös suurin osa ruotsalaisista nuorista opiskelee luokissa, joissa ei ole pakolaisia. Ruotsalaisnuorista kuitenkin kolmen luokalla on 1-3 pakolaista ja yhden luokalla 4-6 pakolaista. Ruotsalaisista kymmenellä yleisimmin yksi pakolaistaustainen ystävä viiden parhaan ystävän joukossa.

Suurin osa ugandalaisista vastaajista (35) ei tiedä, onko heidän luokallaan pakolaisia ja 21 vastaa opiskelevansa luokassa, jossa ei ole pakolaisia. Muiden vastaajien luokilla opiskelee 1-17:ään pakolaistaustaista nuorta. Ugandalaisvastaajista 15:llä on viiden parhaan ystävän joukossa pakolaisia, yhden vastaajan kaikki viisi parasta ystävää ovat pakolaistaustaisia. Tutkijat päättelevät, että koska pakolaiset asuvat Ugandassa yleensä syrjäisillä seuduilla, isoissa kaupungeissa koulua käyvien nuorten tovereina ei ole pakolaisia.

Toisaalta tutkijat päättelevät, että Ugandassa pakolaiset sulautuvat maan valtaväestöön eri tavalla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mistä johtunee, etteivät nuoret tiedä, miten paljon heidän luokallaan on pakolaisia. Ugandalla on myös oma, pitkä pakolaishistoria ja maansisäinen pakolaisuus on yleistä, niinpä pakolaisuuteen liittyvä tematiikka ei ole siellä samalla tavalla esillä kuin Pohjoismaissa.

Pakolaisten vastaanotto

Opinnäytetyön mukaan kaikkien kolmen maan nuorten mielipiteet pakolaisten vastaanotosta olivat enimmäkseen positiivisia. Negatiivisimpia olivat suomalaisnuorten vastaukset.

Suomalaisnuorista suurin osa (26) on ”täysin samaa mieltä” siitä, että pakolaisten vastaanotto Suomeen on hyvä asia ja lähes yhtä moni (24) on asiasta ”melko samaa mieltä”. 16 nuorta ei osaa sanoa kantaansa asiaan. ”Täysin eri mieltä” siitä, että pakolaisten vastaanotto Suomeen on hyvä asia, on kuusi nuorta ja ”melko eri mieltä” yhdeksän nuorta.

Ruotsalaisnuorten vastaavat luvut ovat: ”täysin samaa mieltä” 19; ”melko samaa mieltä 32; ”en osaa sanoa” 15; ”melko eri mieltä 3 ja ”täysin eri mieltä 3.

Ugandalaisten nuorten mielipiteet eroavat selkeästi pohjoismaisista. ”Täysin samaa mieltä” siitä, että pakolaisten vastaanotto Ugandaan on hyvä asia, on 45 nuorta ja ”melko samaa mieltä” asiasta on 23 nuorta. Vain kolme vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettään asiasta. Kohtaan ”melko eri mieltä” ei tullut yhtään vastausta ja ”täysin eri mieltä” asiasta oli kolme nuorta.

Niin Suomessa, Ruotsissa kuin Ugandassa vain harva nuori on ”täysin samaa mieltä” siitä, että kuka tahansa saa muuttaa vapaasti heidän kotimaahansa.

Suomalaisten ja ruotsalaisten nuorten asenteet vapaaseen muuttoon olivat kuitenkin negatiivisempia ja epävarmempia kuin ugandalaisten asenteet. Pohjoismaissa korostuivat mielipiteet ”melko eri mieltä” ja ”täysin eri mieltä”, kun taas Ugandassa suurin osa oli ”melko samaa mieltä” siitä, että kuka tahansa voi vapaasti tulla maahan.

Kahteen vm. kysymykseen tulleiden vastausten perusteella nuoret tutkijat arvelevat, että negatiivisten asenteitten ja ”en osaa sanoa” –vastausten taustalla vaikuttavat vähäiset kontaktit pakolaisiin ja se, että nuorilla on vähän tietoa ja kokemuksia pakolaisista ja pakolaisuudesta. He arvelevat, että joillakuilla voi myös olla negatiivisia kokemuksia, kulttuurisista eroista johtuvaa kielteisyyttä ja kommunikaatiovaikeuksia. Ugandassa taas pakolaisuus on jokapäiväistä elämää; heillä on paljon konkreettista arkikokemusta asiasta.

Viihtyvätkö pakolaiset?

Suomalaiset nuoret uskovat pakolaisten viihtyvän Suomessa kohtalaisen hyvin. ”Melko samaa mieltä” pakolaisten viihtymisestä oli 34 nuorta ja ”täysin samaa mieltä” 12 nuorta. 30 nuorta oli epävarmoja asiasta. Kaksi nuorta arveli, etteivät pakolaiset viihdy Suomessa yhtään.

Ruotsalaiset nuoret vastasivat melko samalla lailla kuin suomalaiset. ”Melko samaa mieltä” asiasta oli 35 ja ”en osaa sanoa” –kohdan ruksasi 19 nuorta. ”Täysin samaa mieltä” oli 16 nuorta ja vain yksi oli ”täysin eri mieltä” väitteestä, että pakolaiset viihtyvät Ruotsissa.

Ugandalaisista nuorista 22 oli ”melko samaa mieltä” ja 20 ”täysin samaa mieltä” siitä, että pakolaiset viihtyvät Ugandassa. 18 ei osannut vastata kysymykseen, ”melko eri mieltä” oli seitsemän nuorta ja ”täysin eri mieltä” kaksi.

Kaksi painavinta syytä siihen, että pakolaiset viihtyvät Suomessa ja Ruotsissa, ovat vastausten mukaan pakolaisten saama taloudellinen ja materiaalinen tuki ja maiden turvallisuus. Viihtymättömyyttä nuoret arvelevat aiheutuvan rasismista ja syrjinnästä.

Ugandalaiset arvelivat viihtyvyyttä edistäväksi sitä, että he antavat pakolaisille henkistä tukea, ovat rakastavia ja toiset huomioon ottavia ihmisiä. Myös maan ihanteellinen ilmasto ja viljavuus auttavat heidän mielestään pakolaisia viihtymään. Viihtymättömyyden he arvelivat johtuvan ikuisista arvista; siitä, että pakolaiset ovat joutuneet lähtemään omasta kodistaan ja jättämään kaiken tutun.

Vihje opetukseen

Teetä omassa luokassasi (mahdollisesti yhteistyössä muiden opettajien kanssa) pakolaisaiheinen kysely, johon oppilaat voivat vastata nimettömänä.

Laadi vastauksista yhteenveto oppilaille ja käytä tuloksia opetuksen tukena.

Järjestä aihepiiriin liittyen väittelytilanteita (ks. oppimateriaalin s. 63) tai pyydä oppilaita laatimaan mielipidekirjoitus jostain teemaan liittyvästä asiasta, joka nousi kysymyksiin vastatessa olennaisena esiin.

Teksti: Leena Mäkitalo