MAAHANMUUTTO- JA TURVAPAIKKAPOLIITTINEN PUOLUEKYSELY 2023

Pakolais- ja lapsijärjestöjen yhteisessä puoluekyselyssä kartoitettiin puolueiden kantoja ajankohtaisiin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin kysymyksiin. Puoluekyselyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Suomen Pakolaisapu, Amnesty International Suomen osasto, Lastensuojelun Keskusliitto, Pakolaisneuvonta ja Pelastakaa Lapset ry.

Puoluekyselyssä kysyttiin yhteensä kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta: 1.) oikeudesta hakea ja nauttia suojelua, 2.) perheenyhdistämisen esteiden purkamisesta, 3.) turvallisista maahanmuuttoväylistä kuten humanitaarisesta viisumista ja kiintiöjärjestelmästä, 4.) kehityspolitiikan rahoituksesta, 5.) paperittomien tilanteen ratkaisuista sekä 6.) lapsen oikeuksista ja edusta turvapaikkaprosessissa.

Kysely lähetettiin kaikille puolueille, jotka ovat ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista puoluekyselyyn vastasivat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Sosiaalidemokraatit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Pienpuolueista kyselyyn vastasi Feministinen puolue, Eläinoikeuspuolue, Suomen Kommunistinen Puolue, Piraattipuolue sekä Suomen Kansa Ensin.

Puolueiden vastaukset kyselyyn voit lukea kokonaisuudessaan alta.

LYHENTEET:

Suomen ruotsalainen kansanpuolue – RKP
Kansallinen Kokoomus – Kok.
Suomen Keskusta – Kesk.
Vasemmistoliitto – Vas.
Sosiaalidemokraattinen puolue – SDP
Vihreä liitto – Vihr.
Suomen Kristillisdemokraatit – KD
Feministinen puolue – FP
Suomen Kommunistinen puolue – SKP
Piraattipuolue – Pir.
Suomen Kansa Ensin – SKE
Eläinoikeuspuolue – EOP

1. OIKEUS HAKEA JA NAUTTIA SUOJELUA

Oikeus hakea suojelua toisesta valtiosta on ihmisoikeus, joka on tunnustettu ja kirjattu esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistukseen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Euroopan komissio on toistuvasti lausunut, että turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttäminen ja turvapaikkaoikeuden rajoittaminen ei ole mahdollista edes poikkeusoloissa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vastustanut turvapaikanhaun ulkoistamista kolmansiin maihin jyrkästi toteamalla, että pyrkimykset siirtää turvapaikanhakijoiden suojeluun liittyvä vastuu toisaalle rikkoo YK:n pakolaissopimusta.

Kysymys 1: Onko puolueenne sitoutunut pitämään kiinni oikeudesta hakea turvapaikkaa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa tai laajamittaisen maahantulon tilanteessa?

Kysymys 2: Onko puolueenne sitoutunut siihen, että Suomen turvapaikkapolitiikka noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja oikeusvaltioperiaatteita?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: RKP, Vas, Vihr, SDP, Kok, Kesk, KD, FP, SKP, Pir, EOP EI: SKE

2. PERHEEYHDISTÄMISEN ESTEIDEN PURKAMINEN

Oikeus perhe-elämään on määritelty ihmisoikeudeksi YK:n ihmisoikeusjulistuksessa sekä kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden olla vanhempiensa hoidettavana. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä (2020) käy ilmi, että puolet alle 18-vuotiaista Suomeen ilman huoltajaa tulleista ei ole saanut huoltajaansa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Selvityksen mukaan lasten oikeudet eivät aina toteudu perheenyhdistämispäätöksissä.

Mahdollisuus elää turvallisessa maassa yhdessä oman perheen kanssa tukee tutkitusti maahanmuuttaneiden hyvinvointia ja kotoutumista. Suomi on kuitenkin kiristänyt perheenyhdistämiseen liittyviä lakeja ja käytänteitä jo pitkään. Merkittävimmät esteet perheenyhdistämiselle ovat kohtuuttoman korkeat toimeentuloedellytykset sekä hakemuksen jättämiseen liittyvät käytännön esteet ulkomailla.

Kysymys 3: Onko puolueenne sitoutunut kansainvälistä suojelua saaneiden perhe-elämän oikeuden toteutumiseen ja poistamaan perheenyhdistämisen esteitä?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: Kesk, RKP, Vas, SDP, Vihr, KD, FP, SKP, Pir, EOP EI: Kok, SKE

Avoin kysymys 4: Mitä perheenyhdistämisen esteitä olisitte valmiita purkamaan seuraavalla hallituskaudella?

RKP: Perheenyhdistämisellä on ratkaiseva rooli kotoutumisen onnistumisessa. Jokaisella on oikeus perhe-elämään. Perheenyhdistämisen tulee olla helppoa, prosessia tulee sujuvoittaa ja nopeuttaa entisestään. Hakemus tulee voida tehdä sekä Suomessa että ulkomailla. Haluamme myös, että toimeentuloedellytyksiä alennetaan kohtuulliselle tasolle. Perheenyhdistämisessä lapsen edun toteutuminen tulee aina olla keskiössä.

Kok.: Puolueella ei turvapaikkapolitiikan kokonaisuudessa ole tällä hetkellä sellaisia tavoitteita, jotka erityisesti tähtäisivät perheenyhdistämisen helpottamiseen.

Kesk.: Kuluvalla vaalikaudella lainsäädäntöön on tehty yhteistyössä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa korjauksia niiltä osin kuin on havaittu puutteita tai kohtuuttomuutta. Katsomme, että lainsäädäntö on nykyisellään oikealla tasolla. Keskusta kuitenkin kiinnittäisi huomiota nimenomaan hakemusten ja lupien käsittelyn sujuvoittamiseen, pitkittyessään asiat monimutkaistuvat. Maahanmuuttovirastolle on turvattava riittävät voimavarat, jotta hakemusten käsittely on tehokasta.

Vas.: Perheenyhdistämisiä on helpotettava ja lapsen edun toteutumista edistettävä. Tällä hallituskaudella on poistettu alaikäisten toimeentuloedellytys perheenyhdistämisissä. Jatkossa kaikilta kansainvälistä suojelua saavilta on poistettava toimeentuloedellytys esteenä perheenyhdistämiselle.

Vihr.: Perheenyhdistämisen esteiden purkaminen on aivan keskeistä yksilön mutta myös kotoutumisen näkökulmasta koko yhteiskunnankin kannalta. Vihreiden maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti tavoitteemme on:

  • Taataan oikeus perheenyhdistämiseen oleskeluluvan saaneille ilman toimeentuloedellytystä, jotta oikeus perhe-elämään olisi mahdollista jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Muutetaan perheenjäsenen määritelmää kattamaan myös Suomessa asuvien seurustelukumppanit.
  • Laajennetaan D-viisumia vastaava nopeutettu menettely koskemaan myös suomalaisten ja Suomessa oleskeluluvalla olevien perheenjäseniä.
  • EU:n ja kansainvälisen yhteistyön tulee mahdollistaa perheenyhdistämishakemuksen jättäminen sekä hakijoiden kuulemiset myös muualla kuin Suomen edustustoissa maailmanpoliittisesta tilanteesta riippumatta.
  • Perheenkokoajan tekemä hakemus perheen yhdistämiseksi tulee mahdollistaa ainakin kansainvälistä suojelua saaneille. Tämänhetkinen vaatimus tehdä perheenyhdistämishakemus kansainvälistä suojelua saaneen lähtövaltiosta käsin siellä vielä asuvan perheenjäsenen toimesta osoittautuu usein hyvin hankalaksi, ellei mahdottomaksi. Usein myös koko perhe saattaa olla kansainvälisen suojelun tarpeessa ja erityisen valvonnan alla. Erityisesti oleskelulupahakemuksia vastaanottavien Suomen edustustojen puuttuminen monista pakolaisuutta synnyttävistä maista vaikeuttaa perheenyhdistämishakemuksen jättämistä.
  • Mahdollistetaan oleskeluluvan hakeminen toiselle vanhemmalle perhesiteen perusteella jo raskauden aikana.

SDP: SDP on sitoutunut perhe-elämän oikeuden toteutumiseen ihmisoikeutena siten kuin siitä on säädetty Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tai muissa Suomea sitovissa kansainvälisissä velvoitteissa. Perheenyhdistämisen mahdollisuus tukee kotoutumista, kun huoli muualla olevista perheenjäsenistä helpottuu. Katsomme, että kansainvälistä suojelua saavien osalta olisi perusteltua tarkastella mm. tulorajojen suuruutta. Näissä saavutettavammat tulorajat voisivat toimia vahvempana kannustimena työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen.

KD: Tätä tulee arvioida maahanmuuttopolitiikan ratkaisut kokonaisuudessaan huomioiden.

FP: Kaikkia, alkaen merkittävimmistä eli kohtuuttomista toimeentuloedellytyksistä ja hakemuksen jättämiseen liittyvistä ongelmista.

SKE: Emme olisi valmiita helpottamaan perheenyhdistämistä.

SKP: Ehdottamanne toimenpiteet ovat mainioita ja tuemme niitä.

Pir. –

EOP: Puolueemme on valmis purkamaan kaikkia perheenyhdistämisen esteitä, niin laillisia, taloudellisia ja käytännön esteitä. 

3. TURVALLISET MAAHANMUUTTOVÄYLÄT

Suomesta ja Euroopasta on mahdollista hakea turvapaikkaa tällä hetkellä vain saapumalla Suomen ja Euroopan rajoille. Nykyinen järjestelmä johtaa salakuljetuksiin ja pakolaisten kuolemiin. Vakaisiin maihin päästäkseen turvapaikanhakijat joutuvat useimmiten turvautumaan reitteihin, jotka eivät ole säänneltyjä tai turvallisia. Euroopan komissio on kehottanut EU-maita kehittämään turvallisia maahanmuuttoväyliä.

A) UUDELLEENSIJOITTAMINEN

Uudelleensijoittamisjärjestelmä (ts. pakolaiskiintiö) on yksi turvallinen ja säännelty väylä tarjota turvaa kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille. Suomen kiintiö on vaihdellut 750–1 500 henkilön välillä, kun esimerkiksi Ruotsin vuosittainen pakolaiskiintiö on 5 000 henkilöä ja Norjan 3 000 henkilöä.

Kysymys 5: Onko puolueenne valmis nostamaan Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä globaalin pakolaisuuden kasvaessa?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: Kok, RKP, Vas, SDP, Vihr, KD, FP, SKP, Pir., EOP EI: Kesk, SKE

Avoin kysymys 6: Kuinka suuri Suomen kiintiön tulisi olla?

RKP: Tavoite tulisi olla 2 500 henkilöä ensi hallituskaudella. Lisäksi Suomen tulee EU:n tasolla edistää, että useampi jäsenvaltio ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia. Myös vastuunjakoa EU:n sisällä tulee edistää – se on Suomenkin etu, jos tänne jossain vaiheessa suuntautuisi erittäin laajamittaista turvapaikanhakijoiden maahantuloa.

Kok.: Jonkin tietyn lukumäärän ilmoittaminen ei välttämättä ole mielekästä. Yleisesti Kokoomus on jo pitkään kannattanut turvapaikkapolitiikan painopisteen siirtämistä spontaanista rajojen yli tapahtuvasta turvapaikan hakemisesta esimerkiksi kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöön. Tämä on tärkeä tapa edesauttaa sitä, että kansainvälisen suojelun tarjoamiseen varatut resurssit kohdentuvat tehokkaimmin todelliseen ja todettuun suojelun tarpeeseen.

Kesk.: Kuluvalla vaalikaudella kiintiötä on nostettu ja tällä hetkellä vastaanottojärjestelmä on kovilla mm. siksi että Suomeen tulee paljon ukrainalaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan Venäjän raakaa hyökkäyssotaa. Lähtökohtaisesti Keskustan mielestä suoraa turvapaikanhakua hallitumpi ja inhimillisempi vaihtoehto on kiintiöpakolaisten vastaanottaminen suoraan pakolaisleireiltä tai Euroopan rajoille perustettavista järjestelykeskuksista. Näin voimme ottaa vastaan kaikista hädänalaisimpia, tutkia turvapaikan myöntämisen edellytykset etukäteen, varmistaa turvallisuustekijät sekä aloittaa kotouttamisen heti henkilön saapuessa maahan. Jos turvapaikan hakijoiden määrä tulevaisuudessa normalisoituu/vähenee, voidaan pakolaiskiintiötä tarvittaessa nostaa. Keskusta ei ota tässä vaiheessa ota kantaa kiintiöpakolaisten määrään.

Vas.: Vuosittaista pakolaiskiintiötä on edelleen myös tämän hallituskauden nostopäätöksen jälkeen nostettava merkittävästi. EU:ssa on toimittava kiintiöpakolaisten vastaanottamisen merkittävän lisäämisen puolesta. Vasemmiston tavoite on, että pakolaiskiintiö nostetaan pitkällä aikavälillä vähintään 2 500 henkeen vuodessa.

SDP: Katsomme, että kiintiöpakolaisuus on merkittävästi kestävämpi toimintatapa kuin spontaaniin turvapaikanhakuun perustuva pakolaisuus, joka kohdentaa resurssit hyvin tehottomasti ja aiheuttaa valtavasti tarpeettomia kuolemia turvapaikanhakijoiden saapumisreiteillä. Pakolaisjärjestelmää tulisikin kehittää koko Euroopassa kiintiöpakolaisuusjärjestelmän suuntaan. Suomen pakolaiskiintiön muodostuu aina osana kokonaisvaltaista turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa ja siihen vaikuttaa merkittävästi muu pakolaistilanne. Suomen pitkän linjan mukainen 750 henkilöä vuodessa on perusteltu vähimmäismäärä.

Vihr.: Mielestämme paras keino taata turvallinen reitti kansainvälistä suojelua tarvitseville on pakolaiskiintiön moninkertaistaminen aluksi vähintään 3 000:een.

KD: Tätä täytyy arvioida muut maahanmuuttopolitiikan ratkaisut huomioiden.

FP: Kiintiötä tulee nostaa asteittain vähintään 3 000–4 000:een henkilöön. Samaan aikaan täytyy työskennellä globaalin pakolaisuuden vähentämiseksi.

SKE: Tässä vaikeassa maailmantilanteessa pitäisi kiintiöpakolaisten määrä ainakin toistaiseksi laskea nollaan. Suomella ei tällä hetkellä ole realistisia mahdollisuuksia auttaa muita ilman, että omat kansalisemme joutuisivat siitä tavalla tai toisella kärsimään.

SKP: Mahdollisimman suuri. Kuitenkin vähintään noin 3 000.

Pir.: –

EOP: Suomen pakolaiskiintiön tulisi olla vähintään sama kuin Ruotsissa eli 5000.

B) HUMANITAARINEN VIISUMI

Humanitaarinen viisumi on työkalu, jonka myötä voidaan varmistaa, että turvaa tarvitsevat ihmiset voivat matkustaa laillisesti hakemaan turvapaikkaa. Humanitaarinen viisumi on tärkeä työkalu esimerkiksi Talibanin uudelleennousun kaltaisissa, laajaan humanitaariseen kriisiin ja ihmisoikeusloukkauksiin johtavissa tilanteissa, joissa paenneiden on hyvin vaikeaa saada tarvittavia asiakirjoja poistuakseen laillisesti maasta. Humanitaarinen viisumi ei takaa turvapaikkaa, vaan suojelua on haettava edelleen tavanomaisten käytänteiden mukaan.

Kysymys 7: Kannattaako puolueenne kansallisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaa humanitaaristen viisumien myöntämisen henkilöille, jotka ovat vakavassa vaarassa lähtömaassaan?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: RKP, Vas, Vihr, SDP, FP, SKP, Pir, EOP EI: Kok, Kesk, SKE EI KANTAA: KD

C) TYÖ- JA OPISKELUPERUSTAISET VÄYLÄT

Monet maat, kuten Kanada ja Iso-Britannia ovat viime vuosina kehittäneet pakolaisille työ- ja opiskeluperäisiä väyliä muuttaa maahan. Työ- ja opiskeluperusteisissa maahantulotavoissa pakkomuuton koskettamien ihmisten maahantulon esteitä poistetaan, jotta he voisivat saada oleskeluluvan ja muuttaa turvallisesti uuteen maahan.

Kysymys 8: Onko puoleenne valmis sitoutumaan sellaiseen politiikkaan, joka tukee erityisesti pakenemaan joutuneille ihmisille tarkoitettujen opiskelu- ja työperäisten maahantuloväylien kehittämistä?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset.

Avoin kysymys 9: Jos vastasitte edelliseen kyllä, millä tavoin?

RKP: Kun selvitetään humanitaarista viisumia, olisi hyvä samalla selvittää, voitaisiinko opiskelijoille ja tutkijoille, jotka ovat uhattuina kotimaissaan, rakentaa stipendijärjestelmä. Tähän voisi pyrkiä saamaan mukaan Suomessa toimivia säätiöitä ja rahastoja.

Kok.: Kokoomus suhtautuu suurella varauksella kansainvälisen suojelun mekanismien käyttämiseen työ (tai opiskelu-)peräisen maahanmuuton kanavina. Turvapaikkaprosessi ei ole työperäisen maahanmuuton väylä, eikä siitä voi tulla sellaista. Sen sijaan maahan oleskeluluvan saaneiden pääsyä työhön tai opiskelemaan on syytä edistää ja helpottaa sekä kannustavilla että velvoittavilla toimilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen oppimista, suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevien yleisten arvojen hyväksymistä (esimerkiksi ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaiset oikeudet) sekä lakien noudattamista.

Kesk.: Nykyistä turvapaikkajärjestelmää on kehitettävä. Uusien väylien kehittäminen erityisryhmille heikentäisi järjestelmän uskottavuutta ja asettaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

Vas.: Suojelun tarpeessa olevat ihmiset tarvitsevat erityispalveluiden lisäksi sitä, ettei heitä unohdeta työ- ja koulutusperäisen politiikan teosta. Suomessa tulisi lisätä rajojen ulkopuolella suojelun tarpeessa olevien ihmisten koulutus- ja työperäisiä väyliä, jotka lisäävät yksilön mahdollisuuksia saada suojelua. Markkinaehtoisuus ei saa olla näissä väylissä lähtökohtana vaan humanitaariset tavoitteet. Opiskelu- ja työperusteiset maahanmuutoväylät tulee nähdä nykyistä järjestelmää täydentävänä, jotta ne eivät korvaa kaikkein haavoittuvimpien yksilöiden kannalta tärkeää kiintiöpakolaisjärjestelmää.

SDP: Humanitääristä viisumia voidaan harkita rajattuna toimenpiteenä kohdennettuihin tapauksiin esim. yksittäisten toisinajattelijoiden auttamiseksi pois valtiosta, jossa he ovat vaarassa. Laajemman maahantulon väylänä se ei olisi toimiva, eikä perusteltu. Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan kehittää kaikkein hädänalaisimpien mahdollisuuksia saada suojelua Suomesta. Kansainvälistä suojelua saaneiden työllistymistä ja yhteiskuntaan mukaan pääsemistä pitää edistää. Sen sijaan emme nykytiedoin näe tarkoituksenmukaisena lähteä sekoittamaan työperäistä ja humanitääristä maahanmuuttoa. Jos henkilö täyttää työperäisen oleskeluluvan vaatimukset, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa suojelun tarpeesta riippumatta. Vastaavasti suojelun tarve on oleskelulupaperuste ilman lisäedellytyksiä.

Vihr.: Pakolaiskiintiön ja humanitaarisen viisumin ohella tarvitaan esimerkiksi kansainvälistä suojelua tarvitseville kohdennettuja rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia sekä yhteisölähtöisiä sponsorointiohjelmia.

FP: Väylät ovat toistaiseksi pitkälti pienehköjen järjestöjen kontolla. Valtio voi näiden järjestöjen tukemisen lisäksi kehittää omia maahanmuuttoväylämekanismejaan.

SKP: Humanitaarisin perustein tulisi ylipäätään saada oleskelulupa nykyistä helpommin ja nopeammin. Työperäisen maahanmuuton osalta tulisi erityisen huolellisesti selvittää ja varmistaa se, etteivät ihmiset joutuisi kohtuuttomiin tai haavoittuviin tilanteisiin. Esimerkiksi riippumattomuus työpaikasta ja työnantajasta tulisi taata tapauksissa, joissa työntekijänä toimivan maahanmuuttajan oikeudet työntekijänä vaarantuisivat tai eivät toteutuisi.

EOP: Oleskeluvan saannin prosessia tulisi nopeuttaa ja helpottaa. Esimerkiksi oleskelulupaan vaadittavien todistusten ja matkustusasiakirjojen saanti voi olla mahdotonta hankkia. Näistä vaatimuksista tulisi pystyä joustamaan tarvittaessa. Väylien saavutettavuutta tulisi kehittää esimerkiksi väylien maksullisuudesta luopumisella ja tarjoamalla taloudellista tukea kohdemaahan matkustamista varten. 

4. KEHITYSPOLITIIKKA

Kehityspolitiikan periaatteiden mukaan sen tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävä kehitys, ja nämä tavoitteet on linjattu myös Suomen kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat keskeisiä keinoja toteuttaa kehityspolitiikkaa, ja niiden avulla voidaan vaikuttaa pitkäjänteisesti myös pakkomuuton juurisyihin mm. vahvistamalla hauraita valtioita ja ennaltaehkäisemällä konflikteja sekä ilmastokriisin vaikutuksia.

Kysymys 10: Onko puolueenne valmis sitoutumaan kehityspolitiikan perusperiaatteisiin sekä YK:n pitkäaikaiseen tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset.

5. ILMAN OLESKELUOIKEUTTA OLEVIEN TILANNE

Suomessa elää arvioiden mukaan joitakin tuhansia paperitonta henkilöä (esim. Sisäministeriön julkaisuja 2022:16). Paperittomia ovat henkilöt, jotka eri syistä oleskelevat Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta tai ovat palveluihin pääsyn näkökulmasta heihin verrattavassa asemassa. Ihminen voi päätyä paperittomaksi esimerkiksi pitkittyneen turvapaikkaprosessin seurauksena sekä työsuhteen tai avioliiton päättymisen johdosta.

Paperittomat ovat erittäin vaikeassa asemassa, sillä heidän mahdollisuutensa tehdä tavanomaisia asioita kuten työskennellä, saada asunto tai käyttää terveydenhuollon palveluita ovat erittäin kapeat. Valtaosa pitkään Suomessa olleista paperittomista on opetellut suomen kielen, opiskellut tai tehnyt töitä sekä perustanut perheen Suomeen. Paperittomien joukossa on paljon myös lapsia.

Kysymys 11: Onko puolueenne sitoutunut myös ilman oleskeluoikeutta olevien ihmisoikeuksien toteutumiseen?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: RKP, Vas, Vihr, SDP, Kok, Kesk, KD, FP, SKP, Pir, SKE, EOP

Avoin kysymys 12: Millaisia ratkaisuja puolueenne olisi valmis esittämään ilman oleskeluoikeutta maassa elävien ihmisten vaikean tilanteen ratkaisemiseksi?

RKP: Paperittomat henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. Heillä on suurempi riski joutua esimerkiksi rikoksen tai ihmiskaupan uhriksi tai itse joutua rikoskierteeseen. Tällä hetkellä Suomessa asuu arviolta 3000–5000 henkilöä, jotka ovat joutuneet paperittomiksi, ja jotka tulivat Suomeen 2015–2016, heidän joukossaan satoja lapsia. Me haluamme myös turvata paperittomien oikeuden terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Kok.: Jokaisen on voitava saada esimerkiksi välttämätön, kiireellinen sairaanhoito. Kuitenkin on pidettävä selvänä lähtökohtana, että Suomessa voi olla vain laillisesti. Ilman oleskeluoikeutta olevien henkilöiden tulee poistua maasta, ja tarvittaessa tätä voidaan tukea taloudellisesti.

Kesk.: Mikäli henkilö on saanut kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen, hänellä ei ole Suomessa laillista oleskeluoikeutta. Silloin hänen on itse poistuttava tai hänet on poistettava maasta.

Vas.: Paperittomuuteen on puututtava korjaamalla oleskelulupamenettelyn ongelmia ja tarjottava pitkään maassa olleille mahdollisuus oleskelun laillistamiseen. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on ulotettava myös paperittomille lapsille. Perusopetukseen valmistava opetus on saatava subjektiiviseksi oikeudeksi vasta maahan tulleille lapsille. Hallituksessa valmistellaan nyt paperittomien terveydenhuollon turvaamiseksi lakia.

SDP: Kyllä, ihmisoikeudet ovat universaaleja ja jakamattomia. SDP on sitoutunut siihen, että Suomi noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan ja antaa suojelua kaikille sitä tarvitseville. Humaani yhteiskunta ei jätä ketään hengenvaaraan, vaan terveyden kannalta välttämättömät palvelut on turvattava. Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden kohdalla ensisijainen keino on tukea vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista kotimaassa.

Työllistyneiden turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta saada työperäinen oleskelulupa Suomesta voidaan myös parantaa esim. myöntämällä muukalaispassi työlupahakemukseen tarvittavien papereiden noutamista varten. Samalla turvapaikkaprosessi voi toimia vain, jos myös kielteisiä päätöksiä voidaan antaa. Tällöin oikeusprosessin päätöksenä on todettu, ettei henkilöllä ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Kielteisillä päätöksillä taas on merkitystä vain, jos ne voidaan myös panna toimeen. Kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen on siis välttämätön osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää.

Vihr.: Vihreiden maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti tavoittelemme:

  • Palautetaan humanitaarinen suojelu lakiin. Tämä olisi yksi tärkeimpiä askelia paperittomuuden torjuntaan. Lupaus, että humanitaarisen suojelun poistaminen ei vaikuttaisi käytännössä mahdollisuuksiin saada oleskelulupa inhimillisillä perusteilla, ei ole pitänyt.
  • Myönnetään tilapäinen oleskelulupa sellaisille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joita ei voida palauttaa. Tämä on toimiva keino ehkäistä paperittomuutta ja siitä yhteiskunnalle ja yksilölle aiheutuvia ongelmia, kuten ihmiskauppaa ja harmaata taloutta.
  • Ensimmäisen oleskelulupahakemuksen päätös ei saa vaikuttaa jatkohakemusten lopputulokseen, vaan uusilla perusteilla tehdyt hakemukset on käsiteltävä itsenäisesti.
  • Helpotetaan muukalaispassin myöntämistä. Tämä on hyvä keino sujuvoittaa oleskelulupaprosesseja erityisesti niissä lukuisissa tilanteissa, joissa työperusteisen 5 oleskeluluvan ainoa este on matkustusasiakirjan puuttuminen. Näin vähennetään paperittomuutta ja siitä aiheutuvaa yhteiskunnallista ja yksilöllistä taakkaa.
  • Vuosina 2015–2018 saapuneiden väliinputoajien auttaminen myöntämällä heille oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä on ainoa vastuullinen vaihtoehto nykyisessä tilanteessa. Monet tulijat ovat huonosti toimineiden turvapaikkaprosessien takia joutuneet kierteeseen, jonka ainoat lopputulokset ovat joko paperittomuus tai paluu vainon vaaraan.
  • Ehkäistään ihmiskauppaa ja sen kaltaisiin olosuhteisiin joutumista. Ehkäiseminen auttaa tehokkaasti haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita prosessin kaikissa vaiheissa, erityisesti paperittomuuteen joutuneita. Lisäksi sillä torjutaan rikollisuutta ja harmaata taloutta. Ihmiskaupan uhrien tunnistamista tulee tehostaa mm. koulutusta lisäämällä. Lainsäädäntöä ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tulee kehittää mm. rikosten vanhenemisaikoja pidentämällä. Ihmiskaupan vastaiselle työlle on varattava riittävät resurssit.
  • Taataan lainsäädännöllä välttämätön terveydenhuolto, toimeentulo ja hätämajoitus kaikille. Tämä on ainoa ihmisoikeuslähtöinen vaihtoehto myös paperittomien kohteluun. Välttämättömään terveydenhuoltoon kuuluu kiireellisen terveydenhoidon lisäksi mm. pitkäaikaissairauksien hoito sekä raskauden seuranta. Tämän lisäksi tulisi järjestää paperittomien alaikäisten lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden vanhempien hoito.
  • Toteutetaan paperittomien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohdalla palomuuri-periaatetta kaikissa palveluissa. Palomuuri-periaate tarkoittaa, että henkilö voi saada tarvitsemiaan palveluita tai ilmoittaa rikoksesta viranomaiselle ilman pelkoa, että joutuu itse samalla tutkinnan kohteeksi oman tilanteensa vuoksi.

KD: –

FP: Kertalaillistaminen auttaa parhaiten nykyisiä paperittomia. Samalla täytyy tehokkaammin ehkäistä paperittomuuden syntymistä mm. nopeuttamalla turvapaikkaprosesseja, sekä taata paperittomille perusoikeudet.

SKP: Ihmisellä tulee aina olla mahdollisuus virallistaa oleskelunsa. Tässä voidaan käyttää tarvittaessa tilapäistä oleskelulupaa, johon on liitettävä myös työskentelyoikeus. Tämän tulee koskea myös ihmisiä, joiden maassa olemisen ehdot eivät täyty, ellei ole syytä epäillä suoranaista vakava rikosta tms. Kielteisen turvapaikkapäätöksen kohdalla tulisi luoda käytäntö, jossa heidän tilanteensa virallistettaisiin tietyn maassaolo ajan jälkeen esimerkiksi antamalla heille tilapäinen oleskelulupa työoikeudelle. Lasten ja nuorten oikeus koulutukseen on varmistettava kaikkien Suomessa vakituisesti oleskelevien lasten osalta. Samoin on taattava terveydenhuolto kaikille sitä tarvitseville sellaisilla järjestelyillä, jotka paperittomat kokevat mahdollisiksi. Terveydenhuoltoon on luotava oma järjestelmä ihmisille, joilla ei ole suomalaista sosiaalitunnusta niin, ettei tästä synny estettä hoidolle.

SKE: Puolueemme kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta oleskelu Suomessa ei kuulu ihmisoikeuksien piiriin. Luvattomasti maassa olevat henkilöt tulisi ottaa kiinni tavattaessa ja sijoittaa keskuksiin joissa voidaan varmistaa että henkilö ei ole maassa mahdollisesti terroristisella tarkoituksella, sekä panna täytäntöön mahdollisimman nopea maasta poistaminen. Ilman oleskeluoikeutta maassa oleville ei tulisi tarjota muuta sosiaaliturvaa kuin välttämättömät terveyden- ja ruokahuollon palvelut siksi kunnes maasta poistaminen on mahdollista. Vapaaehtoisesti maasta poistuville (ja maahantulokiellon hyväksyville) voitaisiin suunnitella maksettavaksi kannustinraha, joka maksaisi itsensä monin kertaisesti takaisin säästettyinä kuluina mitä oikeudetta maassa oleva tänne jäädessään aiheuttaisi.

Pir.: Oikeus joihinkin palveluihin, esimerkiksi terveydenhuoltoon.

EOP: Ilman oleskeluoikeutta olevilla ihmisillä tulisi olla yhtälaiset oikeudet kuin kenellä tahansa muulla Suomessa olevalla ihmisellä. Esimerkiksi oikeus terveyteen on kaikille kuuluva ihmisoikeus ja Eläinoikeuspuolue katsoo, ettei julkista terveydenhuoltoa ole millään sektorilla syytä rajoittaa byrokraattisin perustein esimerkiksi paperittomilta henkilöiltä. 

6. LAPSEN EDUN ARVIOINTI JA LAPSEN SÄILÖÖNOTTO

Lapsen edun arviointi ja ensisijaisuus maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa on Suomessa edelleen puutteellisella tasolla. Lapsen edun arviointi ulkomaalaislainsäädännössä ei ole tällä hetkellä johdonmukaista. Lapsen edun arviointia tulee parantaa mm. perheenyhdistämisprosesseissa, mahdollisissa palautuksissa ja rajamenettelyssä.

Suomi on sitoutunut Lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan säilöönoton tai muun lapsen vapaudenriiston tulisi olla aina viimesijainen ratkaisu. Myös lyhytaikaisen tai yhdessä huoltajan kanssa tapahtuvan säilöönoton on todettu vaikuttavan negatiivisesti lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsen edun ja Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisesti Suomi jatkaa ilman huoltajaa olevien lasten sekä lapsiperheiden säilöönottoa. Lasten ja heidän perheenjäsentensä säilöönotto on kielletty useissa EU-maissa erillislailla, mutta Suomi ei ole useista suosituksista huolimatta näin tehnyt. Säilöönotolle ei ole kehitetty tai toimeenpantu vaihtoehtoisia, inhimillisiä ratkaisuja.

Kysymys 13: Onko puoleenne valmis sitoutumaan lapsen edun mukaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseen ja varmistamaan riittävät resurssit lapsen edun toteuttamiselle turvapaikkaprosessissa?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: RKP, Vas., SDP, Kesk., KD, FP, SKP, Pir., SKE, EOP EI KANTAA: Kok.

Kysymys 14: Onko puolueenne valmis kieltämään lasten ja heidän perheidensä säilöönoton kokonaan?

Kaavio, jossa näkyy puolueiden vastaukset. KYLLÄ: RKP, Vas., Vihr., KD, FP, SKP, Pir., EOP EI: Kok., Kesk., SKE EI KANTAA: SDP

7. PUOLUEEN MUUT NÄKEMYKSET

Avoin lisäkysymys 15: Millaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitikkaa puolueenne ajaa seuraavalla eduskuntakaudella?

RKP: On tärkeää, että saamme koko maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle vahvan, perusoikeuksiin perustuvan pohjan. Ulkomaalaislaki on uudistettava siten, että lapsen etua painotetaan vahvemmin. Samalla on arvioitava, miten on mahdollista, että lupaehdot täyttävä henkilö on kokonaisharkinnan perusteella kuitenkin voinut saada kielteisen päätöksen. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tärkeä osa Suomen kansainvälistä vastuuta. Haluamme, että EU:hun saapuvat turvapaikanhakijat jakautuvat oikeudenmukaisemmin maiden kesken. Humanitaarinen suojelu tulee palauttaa oleskeluluvan perusteeksi ja perheenyhdistämisprosesseja on helpotettava.

Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa, ja meidän on kotoutettava tänne tulevat maahanmuuttajat entistä paremmin. Paras tapa tähän on työ tai koulutus, ja siksi haluamme, että kaikille maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus työhön tai koulutukseen mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen. Kotoutumisen tulee olla mahdollista sekä suomeksi että ruotsiksi. Haluamme myös, että turvapaikanhakijoille annetaan oikeus äitiyspakkaukseen. Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on turvattava.

Kok.: Kokoomuksen turvapaikkapoliittista ajattelua on laajemmin kuvattu vuonna 2020 julkaistussa laajassa asiakirjassa ”Turvapaikat hädänalaisille, estetään väärinkäyttö”. Se on luettavissa verkossa osoitteessa: https://www.kokoomus.fi/turvapaikat-hadanalaisille-estetaan-vaarinkaytto/

Kesk.: Keskustan maahanmuuttolinjassa yhdistyy inhimillisyys ja realistisuus. Suomen pitää auttaa maailman hädänalaisimpia ihmisiä myös hallitulla maahanmuutolla. Maahanmuuttopolitiikassa painopistettä on siirrettävä turvapaikan hausta kohti kiintiöpakolaisuutta. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on lyhennettävä merkittävästi. Turvapaikan saavien kotouttaminen on aloitettava viipymättä kielitaidon vahvistamisen, opiskelun ja työn kautta. Hädänalaisia ihmisiä on autettava mahdollisimman lähellä lähtömaita puuttumalla voimakkaammin mm. muuttoliikkeen juurisyihin ja ihmissalakuljetukseen.

Työntekeminen ja opiskelu ovat parasta kotoutumista. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun ohessa on opiskeltava myös suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa Keskusta on valmis lisäämään merkittävästi. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä vähintään 15 000:lla henkilöllä vuodessa.

Vas.: Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia, myös pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Ihmisten hätää ja pakolaisuuden juurisyitä ei ratkaista sulkemalla rajoja. Suomen on vaikutettava pitkäjänteisesti pakolaisuuden juurisyiden ratkaisemiseksi kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa ja Yhdistyneiden kansakuntien piirissä kehityspolitiikan, ihmisoikeuspolitiikan ja rauhanpolitiikan keinoin. Turvapaikkajärjestelmää EU:ssa on kehitettävä ihmisoikeusperustaisesti. Oikeus hakea turvapaikkaa ja pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkamenettelyyn on turvattava koko EU:ssa ja turvallisia reittejä on lisättävä. EU:n on kannettava globaali vastuunsa ja jäsenmaiden välille on luotava oikeudenmukainen ja sitova yhteisen vastuunjaon mekanismi.

Perheenyhdistämisiä on helpotettava ja lapsen edun toteutumista edistettävä. Lapsivaikutuksien arviointia on vahvistettava hallituksen esitysten laatimisvaiheessa. Säilöönotot on kiellettävä. Säilöönotolle on olemassa useita vaihtoehtoja kuten elektroninen valvonta, mutta ilman niitä mahdollistavia kirjauksia lainsäädännössä viranomaiset turvautuvat usein suoraan säilöönottoon. Humanitaarisen viisumin käyttöönottoa tulisi kiirehtiä, sillä se on tarpeellinen lisä Suomen maahantulokäytäntöihin. Jokaisen Suomeen muuttaneet tulee päästä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi kaikilla elämän osa-alueilla. Maahanmuuttoviraston riittävä resurssointi sekä toiminnan valvonnan tehostaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen, kotoutumis- ja kielikoulutuksen lisääminen, kielitutkintovaatimuksen laskeminen ja turvapaikkamenettelyn oikeudenmukaisuuden varmistaminen ovat kaikki keskeisiä tavoitteita vasemmistolle jo aiemmin esitettyjen tavoitteiden lisäksi.

SDP: Haluamme ajaa kokonaisvaltaista turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa, joka pyrkii vahvempaan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. SDP näkee tarpeen työperäisen maahanmuuton voimakkaalle lisäämiselle tulevina vuosina. Maahanmuuton prosesseja on tehostettava ja helpotet-tava niin, että yhä useampi osaaja voi tulla tänne töihin. Samalla on mahdollistettava myös perheiden muuttaminen mukana. Euroopalla on vastuu käyttää voimavarojaan hädänalaisten aseman parantamiseen. Samalla globaalia pakolaistilannetta on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena, ei vain keskittyen niihin, jotka pääsevät Suomen tai Euroopan rajoille asti. Kansainvälisen yhteisön ratkaisujen on ensi sijassa tähdättävä siihen, että koko maailman tasolla kyetään parantamaan mahdollisimman paljon pakolaisten asemaa. Tämä tarkoittaa myös, että resurssit on pyrittävä kohdentamaan mahdollisimman laajan joukon auttamiseen toisaalta priorisoiden kaikkein hädänalaisimpia. Tätä Euroopan nykyinen turvapaikkapolitiikka toteuttaa huonosti.

Vihr.: Vihreän maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana ovat ihmisoikeudet. Haluamme edistää maailmaa, jossa mahdollisimman monelle on mahdollista muuttaa sujuvasti ja turvallisesti maasta toiseen, oli syynä sitten turvan tarve, työ, opiskelu, perhe tai rakkaus. Vihreiden maahanmuuttopoliittinen kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://www.vihreat.fi/maahanmuuttopoliittinen-ohjelma/

FP: Feministinen puolue asettaa ihmisoikeudet ja syrjimättömyyden politiikan keskiöön. Turvallisemman ja paremman elämän etsimisen tulee olla jokaisen ihmisen oikeus oikeudellisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

SKP: Maahanmuuttoviraston toiminnasta on tehtävä puolueeton tarkastus vuosittain ja havaittuihin puutteisiin on tartuttava ja ne on korjattava. Ihmisoikeudet on otettava todesta, ei budjettikysymyksenä. Oikeusavun saamista on helpotettava. Perheenyhdistämisen kriteereitä on helpotettava. Irakiin, Afganistaniin, Jemeniin, Etelä-Sudaniin, Libyaan ja Syyriaan ei saa palauttaa turvapaikanhakijoita. Palautukset saattavat palautettavat hengen vaaraan ja vaarantavat heidän oikeutensa saada turvaa. Migrin on pohjattava toimintansa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, ei äärioikeistolaiseen retoriikkaan ja sen mukaisiin ratkaisuihin.

Humanitaarisen suojelun tarve ei ole poistunut vaan päinvastoin lisääntynyt. Tähän tarpeeseen on vastattava.   Kotouttamispolitiikkaan kunnolliset resurssit, joilla pystytään vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeet. Kotoutuminen lähtee yksilöistä, jotka saavat koulutustasoaan ja elämän suunnitelmiaan vastaavia palveluita. Poliittisten toisinajattelijoiden oikeudet turvattava.   Suomen on kiellettävä asevienti sotaa käyviin maihin ja aseteollisuuden voiton tavoittelusta on tehtävä loppu. Kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeusliikkeitä on kuunneltava ja rauhantyölle on taattava riittävät resurssit.

SKE: Puolueemme ajaa hyvin tiukkaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Kiintiöpakolaisia ei tässä tilanteessa pitäisi ottaa lainkaan. Suomen ulkorajojen läheisyyteen pitäisi suunnitella vastaanottokeskukset turvapaikanhakijoita varten, joissa jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla pyritään tekemään laaja turvallisuusselvitys ja arvio turvapaikan tarpeesta. Mikäli henkilön turvallisuudesta (terrorismi, lapsikauppa, rikollisjärjestöt) ei pystytä varmistumaan, tai turvapaikan myöntämisen perusteet eivät muutoin täyty, pyritään nämä henkilöt poistamaan maasta mahdollisimman nopeasti. Näin yhteiskuntamme pysyy turvallisempana, eikä turhaan kuormitu maassamme ilman oikeutta oleskelevista ihmisistä.

Työperäisessä maahanmuutossa on käytettävä huolellista tarveharkintaa, ja kartoitettava alueet ja alat joihin työperäistä maahanmuuttoa voitaisiin kohdistaa. Halpatyövoiman tuonti ulkomailta on ehdottomasti pystyttävä estämään.

Pir.: Ensisijaisesti ihmisoikeuksiin perustuvaa

EOP: Välittöminä toimenpiteinä Suomen tulee parantaa perustavanlaatuisesti turvapaikanhakijan oikeusturvaa hakemuksen käsittelyprosessin aikana, helpottaa perheenyhdistämistä sekä nostaa vuosittainen pakolaiskiintiömme vähintään samalle tasolle kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Periaatteellisella tasolla ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista. Eläinoikeuspuolue ei näe perusteita sille, miksi kansalaisuuden tai syntyperän tulisi rajoittaa yksilön liikkumista, työntekoa tai asuinpaikan valintaa valtion tai valtioliittojen rajojen yli. Yhtenä ulkopolitiikkamme tavoitteena tuleekin olla mahdollisimman monien liikkuvuuden rajoitusten pysyvä globaali poistaminen, lähtien Euroopan ulkorajoille rakentuneen, eriarvoisuutta lisäävän muurin asteittaisesta purkamisesta. Myös elintason tai elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävä siirtolaisuus on ihmisoikeusnäkökulmasta aina oikeutettua.

EDUSKUNTAVAALIT 2023

Suomen Pakolaisavun vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet keskittyvät maahanmuuttaneiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, turvallisiin maahamuuttoväyliin, onnistuneeseen kotoutumiseen, osallisuuteen yhteiskunnassa sekä kansainväliseen rauhan rakentamiseen.

Lue, mitä tavoitteita edistämme ja millaista politiikka toivomme päättäjiltä tulevalla hallituskaudella.

Tutustu suosituksiin
Kuvan oikeassa reunassa on nuori tumma mieshenkilö, ympärillä näkyy metsää. Miehellä on päässään pipo ja selässä rinkka.