Pakolaisleirien ja paluumuuttoalueiden haasteita

Alueet, joilla Suomen Pakolaisapu työskentelee ovat toimintaympäristöinä haasteellisia. Pakolaisleirit sijaitsevat useasti syrjäisillä seuduilla, joilla infrastruktuuri on kehittymätöntä. Monesti alueet ovat myös turvattomia rajan läheisyyden ja aseellisten joukkojen toiminnan vuoksi.

^{Infrastruktuuri on pitkän sodan jäljiltä usein olematonta. Kuva:Muhammed Kamara/ Suomen Pakolaisapu}

Paluumuuttoalueilla infrastruktuuri on yleensä kärsinyt sodan aikana ja jälleenrakennus vasta käynnistynyt. Sota rampauttaa koko yhteiskuntaa ja sen vuoksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Pitkäaikainen pakolaisuus ja avun varassa eläminen passivoi usien ihmisiä ja saa monet myös menettämään uskon omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Konfliktin ollessa ohi vastuun kantaminen ja itsenäisen elämän aloittaminen uudelleen on monelle hankalaa ja pelottavaakin. Sodanaikaiset traumat ja eri ryhmien väliset vihamielisyydet vaikuttavat myös pitkään pakolaisten arkeen.

Pakolaisavun koulutuksissa pyritään vahvistamaan opiskelijoiden oman elämän hallintaa ja kannustetaan yhteistyöhön. Opetusmenetelminä toiminnalliset harjoitukset sekä keskustelu purkavat jännitteitä ja ennaltaehkäisevät uusien konfliktien syntyä.

Järjestöjen rooli

Kansainvälisten järjestöjen pitkäaikainen läsnäolo maassa on usein tarpeen erityisesti, jos on ollut kyse sisällissodasta. Konfliktin piilevät syyt ja sen aikaiset tapahtumat saattavat kärjistyä uudelleen mikäli jälleenrakennustuki ei ole oikein kohdistettua tai riittävää.

^{Paikallisia järjestöjä kouluttamalla tuetaan kestävää kehitystä kohdemaassa. Kuva: Benedict Roberts / Suomen Pakolaisapu}

Pitkäaikainen läsnäolo tuo järjestölle laaja-alaisen ymmärryksen konfliktin syistä ja mahdollistaa siten toiminnan tehokkuuden. Samalla se lisää järjestön vastuuta kohderyhmälle ja nostaa vaatimuksia toiminnan laadulle ja toimintatavoille.

Paikallisten kansalaisjärjestöjen koulutus ja tuki ovat olennainen osa toimintaamme. Kansallisilla toimijoilla on vankka maan, kohderyhmän ja verkostojen tuntemus ja sodan jälkeen heidän sitoutuminen maansa jälleenrakennukseen on usein merkittävää. Kouluttamalla paikallisia toimijoita pyrimme varmistamaan, että tiedot ja taidot juurtuvat osaksi paikallisia käytäntöjä.

Lisää tietoa toimimisesta konfliktin jälkeisessä jälleenrakennustilanteessa:

http://www.crisisgroup.org

International Crisis Group, conflic prevention worldwide

http://www.undp.org

United Nations Development Programme (UNDP)

http://undp.org/cpr

Crisis Prevention and Recovery department of the UNDP

http://www.worldbank.org

The World Bank, a comprehensive resource base for reconstruction

Julkaisuja

World Bank Annual Report 2012

http://go.worldbank.org/ZJCK7BDUY0

World Bank Annual Report 2011

http://issuu.com/world.bank.publications/docs/9780821388280/1

United Nations Development Programme (UNDP), World Bank and United Nations Development Group (UNDG). (2004). Practical Guide to Multilateral Needs Assessments in Post-Conflict situations.

http://www.undp.org/cpr/documents/prevention/integrate/Post_Conflict_Needs_Assessments_methodology.pdf

Lisälukemistoa ja linkkejä

World Bank. (2008). Clarifying Challenges in Conflict and Post-Conflict Settings.

Http://www.accord.org.za

The African Centre for the Constructive Resolution of Disputes