Miksi koulutusta pakolaisille?

Kriisin keskeltä paenneilla on suuri koulutuksen tarve. Moni on joutunut sodan takia jättämään koulunsa kesken ja osa ei ole köyhyyden tai pitkien koulumatkojen vuoksi sitä pystynyt koskaan aloittamaankaan.

Pakolaisleirillä lukutaidottomuus vaikeuttaa elämää esimerkiksi silloin, kun asukkaiden on täytettävä lomakkeita ja seurattava nimilistoja. Suurin hyöty lukutaidosta on kuitenkin arjen askareissa.

Lukutaidon mukanaan tuomat hyödyt ja taidot parantavat elämänlaatua pakolaisuudessa, mutta ovat erityisesti tarpeen kun konflikti kotimaassa on ohi ja pakolaiset palaavat. Sodan runtelemissa maissa lukutaitoisista ja itsenäisistä aikuisista on suuri pula kun jälleenrakennuksen aika koittaa.

Miksi opettaa aikuisia lukemaan?

Kirjainten ja numeroiden kautta aikuiselle avautuu kokonaan uusi maailma. Lääkereseptejä ja sukulaisten kirjeitä ei enää tarvitse luetuttaa naapurilla. Kaupungissa käydessä kyltit kertovat yhtäkkiä tärkeää informaatiota ja kaupankäynti ja taloudenpito helpottuvat laskutaidon vuoksi.

^{Aikuisten lukutaitoryhmä kokoontuu Kyakan pakolaisasutusalueella. Kuva: Markku Vesikko / Suomen Pakolaisapu}

Oman elämän hallinnan lisääntyessä halu ja uskallus osallistua myös yhteisön toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikutttamiseen lisääntyy - koulutetut aikuiset äänestävät todennäköisemmin kuin kouluttamattomat. Vain lukutaidon avulla aikuisten on mahdollista vastaanottaa esimerkiksi terveyteen, lasten hyvinvointiin ja naisten oikeuksiin liittyvää kirjallista tietoa.  Pöydässä on enemmän ruokaa, kun laskutaito helpottaa toimeentulon hankkimista. Varsinkin tyttöjen kouluttaminen ehkäisee lapsiavioliittoja, ja sitä kautta syntyvyys laskee.

Koulutus on YK:n julistama perusoikeus, mutta erityisen tärkeä se onkin siksi, että sitä tarvitaan muiden ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

Miksi koulutus on tärkeää sodan jälkeen?

Vaikka sota olisi virallisesti päättynyt, epävakaus jatkuu usein pitkään. Ensimmäiset viisi vuotta ovat rauhan pysyvyyden kannalta kriittisimpiä; on todettu, että tässä ajassa liki puolet maista luisuu takaisin konfliktiin. Yhteiskunta tarvitsee silloin kipeästi uutta, lukutaitoista ja koulutettua väestöä, joka voisi nostaa myös valtiontalouden kasvuun.

^{Kampanjakyltti Monroviassa kehottaa oikeudenmukaisiin vaaleihin. Kuva: Katri Aalto / Suomen Pakolaisapu}

Perustiedoilla ja -taidoilla on huomattava merkitys paluumuuttajiayhteisöjen jälleenrakentamisessa. Arkisten taitojen oppimisella, kuten kirjanpito tai viljelytaidoilla voi olla suuri vaikutus niin yksilön, perheen kuin yhteisönkin hyvinvointiin. 

Lukutaitoryhmät luovat myös yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja avaavat uuden kommunikaatioväylän. Luottamus tosiiin ihmisiin on sodan aikana usein rikkoontunut ja opiskelu ryhmässä edistää uuden luottamuksen löytymistä.

Miksi nuoret pitää ottaa koulutukseen mukaan?

Sota keskeyttää lasten ja nuorten koulunkäynnin, jos siihen alkujaankaan on ollut mahdollisuutta. Sodan aikana lapset joutuvat harjoittamaan luku- ja laskutaidon sijaan hengissä pysymiseen tarvittavia taitoja, joihin lukeutuvat usein myös varastelu ja väkivalta.

^{Amuloman puuseppäopiskelijoita vas.Smart Green, Henery M Borka, Sinnoah
Lebbie ja Bockarie Saffa Kuva: Natalia Baer}

Useassa sodanjälkeisessä maassa nuoria on lähes puolet väestöstä. He ovat maan tulevaisuuden rakentajia, mutta pitkittyneen sodan jälkeen kouluun palaaminen ei välttämättä ole enää mahdollista. Työttöminä onkin suuri määrä kouluttamattomia ihmisiä, joille ainoaksi tavaksi ansaita toimeentulonsa jää monesti laittomat keinot. Osa jatkaa tulonhankintaa sodan aikana oppimillaan tavoilla, kuten ryöstelyn ja prostituution keinoin.

Pakolaisavun nuorisohankkeissa yhdistetään lukutaito, elämäntaidot ja ammattikoulutus. Tämän mallin on todettu tuottavan hyviä tuloksia.