Jälleenrakennusta sodanjälkeisessä köyhässä maassa

Liberian sisällissota alkoi levitä Sierra Leonen puolelle 1980-luvulla. Vuonna 1991 Sierra Leonessa alkoi oma sisällissota, jonka rauhansopimus kirjoitettiin vuonna 2002. Suomen Pakolaisavun aikuislukutaitoprojekti alkoi vuonna 2003, jolloin maassa oli edelleen noin 16 000 YK:n rauhanturvaajaa.

^{Kuva: Outi Perähuhta / Suomen Pakolaisapu}

Kymmenvuotinen sisällissota oli erityisen julma, ja sen aikana kaksi kolmasosaa sierraleonelaisista pakeni kodeistaan. Samanaikaisesti maahan tuli rajan yli noin 40 000 liberialaista pakolaista. Pitkäaikainen, osin timanteilla rahoitettu konflikti jätti syvät jäljet yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä maassa yhdistyvät pitkällisen sodan aiheuttama jälleenrakennustarve sekä jo sotaa edeltänyt alhainen kehitystaso. Köyhyyden vähentäminen on maassa ratkaisevan tärkeää, koska köyhyys on merkittävä konfliktien syntyyn vaikuttava tekijä. Esimerkiksi Sierra Leonen aikuisväestöstä vain noin 36 prosenttia on lukutaitoisia.

Opetusmetodi, jonka harva tunsi

Sierra Leonessa aikuisten lukutaidottomuus prosentti oli hankealueella 85 %. Tarvetta oli niin paljon ja niin laajalla alueella, että yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa nähtiin ainoaksi toimivaksi toteutusmalliksi. Kumppanuus sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden koulutus nähtiin maan tilanteessa yhtä tärkeäksi kuin itse lukutaidon opetus.

Kumppanijärjestöt halusivat käyttää opetuksessa osallistavaa REFLECT-metodia, joka ei vielä ollut kaikille järjestöille tuttua, kuten ei ollut aikuiskoulutuskaan. Kouluttajia oli maassa vain kourallinen, ja he olivat muualla kokopäivätöissä. Opetusmateriaalista oli pulaa. Materiaalipula ratkaistiin matkalla Etelä-Afrikkaan. Sieltä löytyi aikuislukutaidon opettamiseen suunnattuja oppikirjoja. Vanhat brittien lahjoittamat ala-astekirjat kuningatarkuvineen jäivät toiseksi, kun saatiin käyttöön kirjoja, joissa ihmiset olivat afrikkalaisia ja esimerkit toreilta ja vuohista lähellä oppilaiden omaa arkea. Yksi REFLECT- opettajistakin saatiin pikku hiljaa projektiin mukaan.

REFLECT oli uusi toimintamalli Sierra Leonen Pakolaisavulle. Koska resurssit olivat rajalliset ja koulutusta tarvitsevien määrä hyvin suuri. Paikallisia ei ilostuttanut, kun kaikkea ei enää saanutkaan hätäavun tapaan ilmaiseksi, vaan heiltä vaadittiin myös omaa panosta koulutukseen. Ongelma on tuttu muillakin alueilla joilla ihmisten tarve apuun on suuri kun hätäavusta siirrytään pidempiaikaiseen kehitysyhteistyöhön. Opiskelijat saivat hankkeesta opetusmateriaalit ja ohjaajat, heidän piti järjestää itse koulutuspaikat ja mahdollisesti tarvittavat rakennusmateriaalit. Näin pienistä resursseista saatiin irti maksimaalinen hyöty.

Tuplatuloksia yhteistyöllä – lisäarvoa ja kehitysrahastoja

Kun koulutus saatiin vauhtiin, jatkuvuutta siihen toi jo tuolloin kehitysrahasto. Se loi ryhmähenkeä, kun piti tehdä päätöksiä rahojen käytöstä, saada alkupääoma tuottamaan ja organisoida seuranta. Useissa kylissä kehitysrahastolla hankittu vuohi tai riisi tuki samalla maanviljelytaitoja.  

Lukutaito-opetus oli kumppanijärjestöille uusi toiminto, joka liitettiin niiden jo olemassa olevaan hanketoimintaan. Kumppaneiden maataloustoiminta limitettiin yhteen lukutaidon kanssa: laskutaitoa harjoiteltiin mittaamalla peltojen pinta-aloja, riisisadon riittäminen koko vuodeksi varmistettiin oppituntien yhteenlaskuharjoituksilla. Opetusmalli todettiin toimivaksi, ja lukutaidon opettamista on jatkettu sillä nykyiseen asti.

Liberian rauha vei avustusjärjestöt

Vuonna 2006 avustusjärjestöjen toiminta maassa väheni huomattavasti, kun Liberian sota oli päättynyt, jälleenrakennusrahoitus ja useat avustusjärjestöt siirtyivät rajan toiselle puolelle.  Useaan kylään jäi vain Pakolaisavun tarjoama lukutaitokoulutus, kun kumppaneiden muut toiminnat eivät enää saaneetkaan rahoitusta tai niiden budjetti väheni huomattavasti.  Pelkän lukutaidon opettaminen ei tuntunut oikealta alueella, jossa maanviljely ei kattanut asukkaiden perusruuantarvetta, joten Pakolaisavun lukutaitohankkeeseen päätettiin ottaa maanviljelysopetus mukaan.

Nuorten turhautuminen toi ammatillisen koulutuksen

Vuonna 2007 koulutustarjontaan lisättiin nuorisokoulutus.  Samalla aloitettiin myös yhteistyö radion kanssa. Radio on käytännössä ainut media, mikä alueella tälläkään hetkellä toimii. Television käyttöön ei ole sähköä, sanomalehtiä ei löydä kuin isommasta kaupungista, eikä ihmisillä ole lukutaitoa niitä hyödyntämään. Huonojen teiden takia esimerkiksi vaaleista, demokratiasta ja Hiv:stä on vaikea saada tietoa maaseudulle asti muutoin kuin radion avulla. Radion kautta levitetään myös tietoa tärkeistä kehitysasioista kuten vuosituhattavoitteista ja metsiensuojelusta.