Työtä konfliktin jälkeen

Liberian hankkeemme keskittyy erityisesti aikuisten luku-, kirjoitus- ja laskutaito-opetukseen, jonka ohella annetaan myös sanitaatio- ja puutarhaviljelykoulutusta. Tuemme myös lukutaitopiirien opetusmateriaalituotantoa sekä opettajien koulutusta.

 ^{Ohjaajakoulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten opettaa aikuisia, jotka eivät koskaan aiemmin ole käyneet koulua. Kuva: Katri Aalto / Suomen Pakolaisapu}

Työ on konfliktinjälkeisessä yhteiskunnassa tärkeää, sillä liki 20 vuotta kestäneestä sisällissodasta johtuen 50 prosenttia miehistä ja 74 prosenttia naisista on lukutaidottomia. Luku- ja laskutaidon puute on hidaste talouden kehitykselle ja elintason nousulle sekä yhteisö- että koko yhteiskunnan tasolla. Aikuiskoulutus vahvistaa perheen taloudellista tilannetta luku- ja laskutaidon sekä maaviljelytaitojen kehittyessä. Myös lasten koulussa käynti lisääntyy, kun vanhemmat havaitsevat lukutaidon merkityksen ja tukevat lastensa oppimista.

Lukutaito kannustaa osallistumaan

Lukutaitokoulutuksen aikana liberialaisille tarjotaan myös terveyteen ja hygieniaan liittyvää opetusta. Suurin haaste koulutuksessa on tietoisuuden lisääminen ihmisoikeuksista, oikeusturvasta ja rauhanomaisesta yhteiselosta. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osallistumaan yhteisön päätöksentekoon sekä vahvistaa heidän elämänhallintaansa lisääntyneen tiedon avulla.

^{Pakolaisavun ja NAEAL:in yhdessä kehittämän aikuislukutaito-ohjelman piirissä opiskeli vuonna 2011 jopa 8000 henkilöä. Kuva: Markku Vesikko / Suomen Pakolaisapu}

Yhdessä toimimisella ja opiskelulla on myös konfliktia ehkäisevä merkitys, koska siinä on mahdollisuus purkaa jännitteitä ja pureutua konfliktin syihin yhteisötasolla.

Pakolaisavun työ kattaa opetusalan koko kirjon opetussuunnitelman uusimisesta opetusmateriaalien kehittämiseen, opettajien ja lukutaitokomiteoiden kouluttamiseen ja varsinaisen opiskelun tukemiseen.

Paikallisten järjestöjen vahvistamista

Pitkän sodan aikana koko yhteiskunta on rampautunut ja muuttunut ja jälleenrakennusvaiheessa aikuisten oppimistarve on arvioitava uudestaan. Koulutuksen pitkäntähtäimen kehittämisessä on erityisen tärkeää toimia yhteistyössä niin kansallisten viranomaisten kuin paikallisten järjestöjen ja kyläläistenkin kanssa.

Yhteistyössä syntyy opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja, joissa innostetaan kehitykseen ja kunnioitetaan samalla paikallisia perinteitä ja tapoja. Yhdessä kehitetyt Pakolaisavun opetussuunnitelma ja -materiaalit kansallistettiin syksyllä 2011, ja ne ovat nyt kaikkien aikuiskoulutusta järjestävien tahojen käytössä. Näin aikuislukutaito-opetusta saadaan levitettyä paljon laajemmalle alueelle, kuin Pakolaisavun omilla resursseilla pystyttäisiin.

^{Liberialaisjärjestö SLPP toteuttaa ekovessatyöpajaa Pakolaisavun oppimateriaaleilla. Kuva: Katri Aalto / Suomen Pakolaisapu}

Ekovessoilla terveyttä kyliin

Paikalliset järjestöt ovat merkittävässä roolissa jälleenrakennuksessa. Sodan seurauksena useassa järjestössä on kuitenkin kapasiteetti- ja resurssipulaa mm. aivovuodon takia. Pakolaisapu tukee paikallisten toimijoiden vahvistumista Liberiassa muun muassa koulutuksien ja yhteistyössä tehtävien hankkeiden avulla. 

_{Ekovessaan tarvitaan valetun sementtikannen lisäksi vain kaksi kuoppaa. Kuva: Katri Aalto / Suomen Pakolaisapu}

Useissa lukutaitokylissä on käynnissä myös Pakolaisavun ekovessaprojekti. Alueella ei ole toimivaa viemäröintiä eikä saniteettitiloja. Ekovessan rakentaminen on yksinkertaista ja edullista, ja se kestää käytössä vuosikymmeniä. Ekovessoja on myös helppo ylläpitää kyläläisten omin voimin.

Ekovessojen suosio on yllättänyt kaikki. Paikalliset yhteistyökumppanit ovat kouluttaneet yli sata paikallista neuvojaa, jotka auttavat vessojen rakentamisessa ja hoidossa. Kyliin on lahjoitettu tarvittavat välineet ja aineet huussien rakentamiseksi.

Ekovessoja oli vuoden 2011 lopussa jo lähemmäs 2000. Tuhannet lapset ovat alkaneet käyttää niitä lähipuskien sijasta. Tämän vaikuttaa positiivisesti heidän terveyteensä, sillä juuri lapset saavat helpoiten ripulitauteja.

Kompostimulta tuo paremman sadon

Kun vessojen rakentaminen ja käyttö oli saatu vauhtiin, aloitimme puutarhaprojektin. Paikalliskumppanijärjestöt järjestivät neuvontatilaisuuksia sanitaatio-ohjelmaan kuuluvissa kylissä ja ohjasivat ohjelmaan osallistuvia pienten puutarhapalstojen perustamisessa. 

 
^{Huolella hoidettu pienviljelmä tuottaa enemmän ja parempia vihanneksia. Kuva: Markku Vesikko / Suomen Pakolaisapu}

Yli 2 000 liberialaista koulutettiin istuttamaan taimia ja lannoittamaan maata. Lannoitteena käytettiin ekovessojen tuottamaa multaa. Chilipensaskokeiden perusteella lannoitetut pensaat tuottavat chilejä pidempään kuin lannoittamattomat, chilit ovat isompia ja kyläläisten mukaan maistuvatkin paremmilta.

Lukutaitoryhmiin osallistuminen ja ekovessojen rakentaminen edistävät konkreettisesti ruokatuotannon omavaraisuutta kylissä. Tämä on erityisen tärkeää maassa, jonka asukkaiden viljelytaidot ovat pakolaisleireillä vietettyjen vuosien aikana heikentyneet huomattavasti. Paremmasta sadosta riittää myös torilla myytäväksi, ja näin paluumuuttajat saavat kaivattuja lisätuloja.