Suomen Pakolaisapu käy tiivistä kampanjaa kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen puolesta. Kierros maakunnissa on tuottanut tulosta ja kuntapäättäjille lähetettävässä vetoomuksessa on jo yli 700 nimeä. Kampanjan tavoitteena on konkreettinen muutos, jonka avulla kaikille Suomen pakolaiskiintiöön valituille pakolaisille löytyisi kotikunta.
Kuntapaikkavetoomukseen kerättiin nimiä Turussa Mahdollisuuksien torilla.
Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa, mutta vähäisten kuntapaikkojen takia tavoitteessa ei pysytä. Helmikuun tilastojen mukaan yli 600 jo Suomeen hyväksyttyä pakolaista odottaa kuntapaikkaa pakolaisleireillä tai kaupungeissa.
Hyvästä vastaanotosta hyötyvät kaikki
Seinäjoella 16.5. järjestetyssä paneelikeskustelussa vuoden pakolaisnainen Malalai Rahim muistutti, että ihmisten hätä leirillä on todellinen ja kuukausien odotuksella voi olla vakavia seurauksia.
”Jos oma lapsi on ehtinyt kuolla leirillä odottaessa, vanhempien elämällä ei ole enää merkitystä ja silloin sopeutuminen uuteen maahan voi olla hyvin vaikeaa”, Rahim totesi. Tampereelle kiintiöpakolaisina kymmenen vuotta sitten saapunut Rahimin perhe on nyt muuttanut Seinäjoelle. Rahim työskentelee keskussairaalan lääkärinä ja erikoistuu gynekologiksi.
Malalai Rahim kiitteli tukea, jota hän sai saapuessaan kiintiöpakolaisena Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän pääsi nopeasti kielikurssille ja hänen työyhteisönsä on aina ollut kannustava. Kaikki eivät hänen mukaansa ole yhtä onnekkaita.
”Pakolaisten ikä ja erilaiset taustat on otettava huomioon kotoutumista suunniteltaessa. Jos pakolaisille tarjotaan nopeasti mahdollisuus oppia kieli ja päästä töihin molemmat osapuolet hyötyvät – pakolaiset ja yhteiskunta”, Rahim toteaa.
Useat Pohjanmaan kunnat ovat viime vuosina kieltäytyneet vastaanottamasta pakolaisia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Seinäjoki on avannut ovensa kiintiöpakolaisille jo ennenkin ja tänä vuonna kuntaan odotetaan 20-30 pakolaista Kongon demokraattisesta tasavallasta. Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta näkee, että päätökselle on ainakin kolme perustelua.
”Ensinnäkin pakolaiset, siinä missä muutkin kuntaan muuttavat henkilöt, luovat uutta työvoimaa. Toiseksi meillä on humanitäärinen velvollisuus auttaa pakolaisia ja kolmanneksi koen sen olevan kansainvälistyvässä maailmassa erittäin tärkeää, että myös kunnat muuttuvat monikulttuurisemmiksi”, Jokiranta pohti.
Thomas Bergman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:stä painotti paneelikeskustelussa, että kiintiöpakolaisia vastaanottavien maiden määrä ja muiden maiden kiintiöiden suuruudet ovat tasaisesti kasvaneet viime vuosina. Suomen vastaanottamien pakolaisten määrä ei sen sijaan ole noussut, vaan se on pysytellyt sitkeästi 750:ssä.
Veikko Pyykkönen maahanmuuttovirastosta toivoi suomalaisilta kärsivällisyyttä kotoutumisprosessiin. "Uuteen ympäristöön sopeutuminen vie aina aikansa, sen tietävät nekin, jotka ovat muuttaneet vaikka vain naapurimaahan Ruotsiin. Jokainen meistä voi omalta osaltaan auttaa pakolaisia löytämään paikkansa Suomesta", Pyykkönen muistutti.
Mistä oloista Suomeen tullaan?
Suomessa Pakolaisavun kutsumana vieraillut thaimaalaisen pakolaisleirin johtaja Wachira Chotirosseranee toi kunnissa käytyyn keskusteluun näkökulman pitkittyneiden pakolaistilanteiden arkipäivästä. Seinäjoen, Tampereen ja Turun Mahdollisuuksien toreilla puhunut leirin johtaja kertoi yhdeksän työvuotensa aikana rekisteröineensä yli 5000 vastasyntynyttä lasta leirillä. ”Samalla kun odotamme, että Burman konflikti päättyy, leireillä kasvaa uusi sukupolvi”, Chotirosseranee muistutti.
”Täällä voi olla vaikea ymmärtää sitä kiitollisuutta, jota vuosia pakolaisleirillä asuneet ihmiset kokevat päästessään Suomen kaltaiseen maahan. Pakolaiset ovat onnellisia siitä, että voivat ansaita leipänsä itse, eikä ruoka-annosta pidä joka kuukausi jonottaa. He ovat kiitollisia siitä, että omat lapset pääsevät kouluttautumaan. Kiitollisuudessa kyse on kuitenkin jostain paljon suuremmasta kuin ruoasta tai koulusta - kyse on ihmisarvosta ja siitä että vanhemmilla on mahdollisuus tarjota lapsilleen tulevaisuus.”
Suomen Pakolaisapu kannustaa kaikkia vaikuttamaan suoraan oman kuntansa poliitikoihin. Kuntapäättäjille yhteisesti lähetettävän vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa täällä.