Perheiden yhdistäminen Suomessa

Lähes kaikki oleskeluluvan Suomesta saaneet henkilöt saavat samalla perheenyhdistämisoikeuden, eli oikeuden tuoda tietyin edellytyksin perheenjäsenensä Suomeen. Poikkeuksen muodostavat oleskeluluvan ihmiskaupan uhreina tai opiskelijoina saaneet.

Nämä sivut keskittyvät pääosin pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien perheiden yhdistämiseen. Käsite "suojelua saava" tai "kansainvälistä suojelua saava" sisältää pakolaisstatuksen saaneiden lisäksi muut suojelua (toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu sekä aiemmin olemassa olleet erinimiset kategoriat) saavat sekä käytännössä usein myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt. Nämä muodostavat noin 12 prosenttia kaikista vuosittain tehtävistä perhesidehakemuksista.

Toimeentuloedellytys muilta kuin suojelua saavilta

Muilta kuin kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneilta, Suomen kansalaisilta tai täällä työskenteleviltä EU-kansalaisilta ja heidän puolisoiltaan vaaditaan tiettyä toimeentuloa, jotta perheenjäseniä saa tuoda maahan. Esimerkiksi kolme lastaan ja puolisonsa Suomeen haluavalta perheenkokoajalta edellytetään 2880 euron kuukausituloja.

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Perheenyhdistämistä voivat hakea vain henkilöt, jotka ovat jo itse saaneet oleskeluluvan Suomesta.

Miksi perheitä yhdistetään?

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan: ” (artikla 9.1) Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti ”(…) ja näiden (artikla 10.1) ”velvoitteiden mukaisesti on lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Sopimusvaltiot takaavat lisäksi, että tällaisen hakemuksen esittämisestä ei ole epäedullisia seurauksia hakijoille eikä heidän perheenjäsenilleen.” Sopimus on lähes kaikkien maailman maiden tavoin myös Suomen allekirjoittama.

Suomea sitoo Eurooppa-neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen.

Perheiden yhdistäminen käytännössä

Suullinen kuuleminen ja DNA-testit

Punaisen Ristin henkilötiedustelun avulla voi etsiä lähiomaisia silloin, kun yhteys omaiseen on menetetty sodan tai luonnononnettomuuden vuoksi. Tiedustelija täyttää henkilötiedustelulomakkeen ja toimittaa sen Punaiselle Ristille, joka auttaa lähiomaisen etsinnässä.

Perheenjäsenten haastattelut vaaditaan silloin, kun hakijoilla ei ole esittää vaadittavia dokumentteja (vihki-, syntymä- ja adoptiotodistukset) tai asiakirjojen oikeellisuuteen ei voi luottaa. Suullista kuulemista joudutaan käyttämään myös silloin, kun hakijoiden joukossa on luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä, joilta ei voi vaatia kirjallisia selvityksiä. Haastattelut suoritetaan paikallisessa Suomen edustustossa. Hakijoille tehdään myös DNA-testit sukulaisuuden varmistamiseksi. Haastatteluissa pyritään muun muassa selvittämään, onko kyseessä mahdollinen lumeavioliitto, onko kasvattilapsisuhde aito tai onko siinä viitteitä esimerkiksi ihmis- tai lapsikaupasta.

Väärinkäytöksiä on maahanmuuttoviraston arvion mukaan tullut ilmi vuosien saatossa joitakin kymmeniä. Maahanmuuttoviraston mukaan suullisten kuulemisten ja DNA-testien käyttöön ottaminen on vähentänyt väärinkäytöksiä.

Haastattelumatka

Ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten on matkustettava haastattelua ja mahdollisia testejä varten siihen Suomen edustustoon, jonka toimivaltaan kyseessä oleva maa kuuluu.

Silloin, kun henkilö joutuu matkustamaan toiseen kaupunkiin tai valtioon haastattelua ja DNA-testausta varten, perheiden on maksettava itse matkat ja niihin tarvittava ylläpito-, ruoka- ja mahdolliset viisumi- ja passikustannukset.

Tapaukset, joissa ulkomailla oleskeleva perheenjäsen on alaikäinen, kaikki henkilöllisyyttä vahvistavat asiakirjat puuttuvat ja hakija asuu esimerkiksi orpokodissa tai kirkon suojissa, ovat hankalia. Alaikäisen hakijan voi olla mahdotonta ylittää rajaa ilman täysi-ikäistä sukulaista. Tällöin hakijan on mahdotonta matkustaa oleskelumaan rajojen ulkopuolelle tapausta käsittelevään Suomen lähetystöön.

Perheenyhdistämispäätöstä vieraassa maassa odottavien elämää hankaloittaa myös se, että paikalliset viranomaiset saattavat kohdella heitä laittomina maahanmuuttajina. Osa päätöstä odottavista on joutunut maksamaan tämän vuoksi sakkoja, vaikka he ovat tulleet maahan asioimaan lähetystöön Suomen viranomaisten pyynnöstä.

Käsittelyajat

Perheenyhdistämishakemuksen käsittelyajat ovat tällä hetkellä (toteutunut 2010) 321 päivää. Alaikäisen yksintulleen turvapaikanhakijan perheenyhdistämishakemuksen käsittelyaika on puolestaan normaalimenettelyssä keskimäärin 359 päivää. Maahanmuuttovirasto pyrkii priorisoimaan alaikäisten hakemukset käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Mikäli perheyhteys on syntynyt perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen – jos esimerkiksi perheenkokoaja on oleskeluluvan saatuaan mennyt naimisiin vanhassa kotimaassaan, valtio ei korvaa perheenjäsenen matkaa Suomeen.
Työntekijän, elinkeinoharjoittajan tai opiskelijan oleskeluluvalla olevan tai Suomen kansalaisen puolison matkoja ja testejä ei korvata.

Myönteisen päätöksen jälkeen

Myönteisen päätöksen jälkeen Suomen Punainen Risti hoitaa kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheiden matkajärjestelyt yhteistyössä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n kanssa. Jos perheenyhdistämistapaus kuuluu korvausten piiriin, kunta voi tarpeen vaatiessa avustaa suuremman asunnon löytämisessä. Tällä hetkellä ongelmaksi on muodostumassa, että kuntapaikkojen vähyyden vuoksi moni perheenkokoaja ei ole päässyt vastaanottokeskuksista asumaan itsenäisesti vielä siinäkään vaiheessa, kun hän on jo käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin. Kunnilla ei ole tarjolla riittävästi asuntoja tulijoille eivätkä ne ole varautuneet isoihin perheisiin. Osa perheenkokoajista on Suomen kansalaisia, jolloin kunnat eivät saa korvauksia perheen asuttamisesta.

Kun perheenjäsenet ovat tulleet Suomeen, he rekisteröityvät maistraattiin, heistä tehdään muuttoilmoitukset ja haetaan tarvittaessa Kelan etuuksia. Kunnan työntekijät antavat alussa perustietoa Suomesta, yhteiskunnassa toimimisesta ja muuta tarvittavaa tukea. Myös ryhmätilaisuuksia tai vertaistukea voidaan järjestää.

Oppivelvollisuusikäisen lapsen tai lasten tulosta ilmoitetaan kunnan opetuksesta vastaavaan virastoon. Ennen kuin perheenyhdistämisen kautta maahan saapunut lapsi pääsee aloittamaan koulun tai päiväkodin, kuluu parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Maahan saapumisen jälkeen perheenjäsenet käyvät läpi perusteelliset terveystarkastukset.

Yleensä lapset opiskelevat ensin valmentavalla luokalla vuoden ajan. Motivaatio opintoihin on yleensä erittäin korkea, jos koulunkäynti lähtö- tai kauttakulkumaassa on ollut vaikeaa tai katkonaista.

Hakemusten pitkät käsittelyajat heijastuvat myös kuntien sosiaalitoimen työhön. Vuosia kestävän odotuksen aikana perheenkokoajan oma kotoutuminen saattaa hidastua. Esimerkiksi kielikurssilla käyminen ja opiskeluun motivoituminen voi olla vaikeaa, jos perheenkokoajalla on jatkuva huoli omaisista ja ikävä heitä.

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistäminen

Jos Suomeen alaikäisenä saapuvan turvapaikanhaun käsittelyyn menee niin pitkä aika, että henkilö ehtii tulla täysi-ikäiseksi ennen oleskeluluvan saamista, hänellä ei ole enää oikeutta perheenyhdistämiseen. Elokuussa 2010 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen edellytetään, että perheenkokoaja on alaikäinen vielä perheenyhdistämispäätöksen antamispäivänä. Pakolais- ja lapsijärjestöt vastustivat lainmuutosta, koska lainmuutos on järjestöjen mielestä tulkinnanvarainen ja voi johtaa siihen, että oikeus perhe-elämään ei toteudu hitaan päätöksenteon takia.

Alle puolet saa omaisen Suomeen

Yksin saapuneiden alaikäisten perheenjäseniä on tullut Suomeen 2000-luvun aikana yhteensä 914. Laskennallisesti viime vuosien aikana Suomesta oleskeluluvan saaneet lapset ovat saaneet kukin hieman alle yhden omaisen maahan. Tilastoista voidaan päätellä, että jokainen vuosien 2006–2008 aikana oleskeluluvan saanut yksin tullut somalialaislapsi on saanut kaksi tai kolme omaistaan Suomeen.

LÄHTEET:

Maahanmuuttovirasto

Suomen Punainen Risti

Vantaan kaupunki, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto

Helsingin kaupunki, maahanmuuttoyksikkö

Tampereen kaupunki, ulkomaalaistoimisto