Suomen pakolais
-ja turvapaikka- käytännöt

Pakolaisia saapuu Suomeen sekä vuosittaisen pakolaiskiintiön kautta, että turvapaikanhakijoina.

Pakolaiskiintiö

Pakolaiskiintiön suuruudesta päättää eduskunta. Vuodesta 2001 lähtien se on ollut 750. UNHCR esittää Suomelle pakolaisiksi katsomiaan henkilöitä, jonka pohjalta sisäasiainministeriö ja ulkoasiainministeriö valmistelevat esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta alueellisesti. Lopullisen valinnan tekevät viranomaiset henkilökohtaisten haastattelujen perusteella pakolaisten oleskelumaissa. Kiintiössä valitut saavat yleensä Suomessa pakolaisaseman ja määräaikaisen oleskeluluvan, jolle voi myöhemmin hakea jatkoa. Kiintiöpakolainen pääsee muuttamaan Suomeen kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Viime vuosina kuntapaikoista on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan kuntaan sijoitusta lähtömaassaan tai joskus tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakija

Turvapaikanhakija saapuu Suomeen itsenäisesti ja hakee turvapaikkaa kansainvälisen suojelun perusteella. Turvapaikkahakemusta ei kuitenkaan voi tehdä Suomen rajojen ulkopuolelta tai Suomen edustustoista. Päästäkseen Suomeen EU:n ulkopuolelta tulijalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa. Tämä ajaa ihmisiä turvautumaan salakuljettajiin ja väärennettyihin passeihin. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei oleskele laittomasti maassa, huolimatta siitä, miten hän on maahan päässyt.

Saapuessaan Suomeen turvapaikanhakija jättää turvapaikkahakemuksen poliisille ja hänet majoitetaan käsittelyn ajaksi vastaanottokeskukseen. Mikäli turvapaikanhakija on varaton, hän saa toimeentulotukea, jolla voi kustantaa ruokansa, vaatteensa ja muut elämiseen tarvittavat tarvikkeet. Turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla, eli 292,22 €/kk.

Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa päivän kaikki ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 %. Tuen suuruudeksi jää tällöin 87,66 € /kk.

Lisää tietoa turvapaikanhakijoille maksettavasta toimeentulotuesta ja Pohjoismaista vertailua löytyy sisäasiainministeriön sivuilta.

Päätöksen turvapaikan myöntämisestä Suomessa tekee Maahanmuuttovirasto. Ennen turvapaikkahakemuksen käsittelyä maahanmuuttovirasto tutkii onko jokin toinen valtio vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä Dublin-sopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että jos EU:n ulkopuolelta tuleva turvapaikanhakija on tullut Suomeen jonkin toisen EU-maan kautta, hänet yleensä palautetaan tähän maahan.

Muutoin hakemus tutkitaan, ja haastattelun avulla selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskeluluvan myös muulla, esim. perhesiteen, työn tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää joko turvapaikka tai vaihtoehtoisesti oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun tai muun syyn perusteella.

Suomessa jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti ja hakemusten käsittelyajat venyvät usein erittäin pitkiksi. Jos perusteet turvapaikan tai oleskeluluvan saamiselle eivät täyty, hakija käännytetään takaisin turvalliseksi katsottuun alkuperä- tai läpikulkumaahan. Kansainvälisten sopimusten nojalla Suomea sitoo palautuskielto, joka tarkoittaa, ettei ketään saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Säännökset turvapaikan tai oleskeluluvan myöntämisestä perustuvat Geneven pakolaissopimukseen, Euroopan ihmissoikeussopimukseen sekä YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen.

Oleskelulupatyypit

Turvapaikka eli pakolaisstatus annetaan, jos hakija oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Oleskelulupa toissijaisen suojeluntarpeen perusteella myönnetään, jos kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella myönnetään, jos hakija ei voi palata aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Tällöin otetaan huomioon hakijan terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, kotimaan olosuhteet ja haavoittuva asema. Kyseessä ei ole varsinainen suojeluperustainen lupa, joten esimerkiksi perheenyhdistämisoikeus on rajoitetumpi.

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden oikeudet ovat hyvin rajalliset.