FAQ - eli usein esitettyjä kysymyksiä

Tähän FAQ (Frequently Asked Questions)-osioon olemme keränneet usein kysyttyjä kysymyksiä pakolaisuuteen liittyen. Lisäksi vasemmanpuoleisesta valikosta pääsee tutustumaan pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvään sanastoon osiossa Termit tutuksi.

Mistä voi tietää, etteivät turvapaikanhakijat ole turvapaikkashoppailijoita ja käytä järjestelmää väärin?

 

Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan ainoa vaihtoehto pyrkiä toiseen maahan. Hakijat ovat jättäneet taakseen kaiken ja paluu kotimaahan saattaa olla hengenvaarallista.

 

Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio jossa turvapaikanhakija ensimmäiseksi hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. EU-maat kuitenkin soveltavat pakolaisten suojelun kriteereitä vaihtelevasti. Turvapaikkamenettelyjä koskevat direktiivit ovat vain kokoelma alhaisimpia standardeja. Edelleen jäsenvaltiot hyvin pitkälti toimivat omien järjestelmiensä mukaisesti, minkä vuoksi myös turvapaikkapolitiikat eri maissa vaihtelevat huomattavan paljon.

 

Turvapaikanhausta on EU:ssa tullut eräänlaista lottoamista. Esimerkiksi vuonna 2004 Itä-vallassa turvapaikan sai yli 50 prosenttia hakijoista, kun Suomessa turvapaikka myönnettiin vain 0,6 prosentille kaikista hakijoista.

 

Lisäksi turvapaikanhakijoille annetaan kielteisiä päätöksiä siitäkin huolimatta, ettei palauttaminen kotimaahan onnistu huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Usein kielteisen päätöksen saanutta vain kehotetaan poistumaan maasta.

 

Niin kutsuttu turvapaikkashoppailu on siis erittäin vaikeaa, jos ei mahdotonta.

 

 

Ovatko ilman asianmukaisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat laittomia pakolaisia?

 

Ei ole olemassa laittomia pakolaisia. Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti, vaikka olisikin saapunut maahan laittomin keinoin. Maahantulotavan ei myöskään tule pakolaisoikeuden sääntöjen mukaan vaikuttaa mahdolliseen turvapaikan myöntämiseen.

 

Virallisten matkustusasiakirjojen hankkiminen ennen pakoonlähtöä on usein mahdotonta. Laittomassa maahanmuuton torjunnassa pakolaisten suojelu on vaarassa unohtua. Laittoman siirtolaisuuden vastaisessa taistelussa ei erotella kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia muista siirtolaisista. Palautuskieltosäännön mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

 

 

Pakenevatko turvapaikanhakijat kotimaansa köyhiä oloja ja hakevat taloudellisesti parempaa elämää?

 

Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys edistää sotien ja konfliktien syntyä. Siksi myös monet turvapaikanhakijat tulevat köyhistä maista. Köyhyys ei kuitenkaan oikeuta saamaan turvapaikkaa.

 

Pakolaisten oikeuksiin kuuluu oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä se ei yleensä ole mahdollista pakolaisleireillä.

 

 

Lähettävätkö vanhemmat Suomeen niin sanottuja ankkurilapsia, jotta pääsisivät itse perässä maahan?

 

Yksin tulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Heidän pakonsa taustalla on usein sisällissota tai muu vakava konflikti. Monen perheenjäseniä on kuollut tai kadonnut.

 

Ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut Suomessa viime vuosina muutamista kymmenistä yli kahteensataan.

 

Mikäli lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella, on hänellä oikeus saada Suomeen vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa. Useat yksin tulleista lapsista saavat kuitenkin kielteisen päätöksen tai heidät palautetaan Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU-maahan.

 

Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina myös lapsina YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.

 

Lisätietoa alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

 

 

Ovatko turvapaikanhakijat ja pakolaiset turvallisuusuhkia? Heidän joukossaanhan saattaa olla terroristeja ja rikollisia.

 

Valtioilla on oikeus ja velvollisuus suojella kansalaisiaan terrorismilta. Terrorismin vastaisissa toimissa on kuitenkin huolehdittava ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vain ihmisoikeuksia kunnioittaen on mahdollista luoda todellista turvallisuutta.

 

Turvapaikkajärjestelmä sisältää tehokkaita keinoja erilaisten väärinkäytösten estämiseksi. Turvapaikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan tarkkaan ennen päätöksentekoa. Geneven pakolaissopimuksen ns. poissuljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä löytyy myös Suomen ulkomaalaislaista.

 

Tulviiko Suomeen yhä enemmän ja enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita?

 

Suomeen saapuu ainoastaan 1–2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Vuosittain Suomesta hakee turvapaikkaa noin 3000–4000 henkilöä. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2007 Ruotsissa turvapaikkaa haki 36 207 henkilöä. Käytännössä Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi tänne on vaikea päästä. Rajoja vartioidaan eikä maahan pääse ilman viisumia EU:n ulkopuolelta. Toisen EU-maan kautta tulevat hakijat taas käännytetään hyvin nopeasti takaisin.

 

Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön ja perheenyhdistämisen kautta. Pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion kunkin vuoden talousarviossa, mutta kiintiön suuruus on ollut monia vuosia 750 henkilöä. Vuonna 2007 Suomeen saapui 723 kiintiöpakolaista. Kiintiöstä on vuosittain varattu kymmenesosa kiireisille tapauksille ja sellaisille henkilöille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleen sijoittamisen tarpeessa. Nämä pakolaiset valitaan UNHCR:n asiakirjojen perusteella.

 

Kansainvälisesti katsoen Suomen pakolaismäärät ovat hyvin pieniä. Tarkempaan Euroopan maiden vertailuun pakolaismäärien suhteen voi tutustua esimerkiksi Migrin sivuilla.

 

 

Vievätkö pakolaiset suomalaisten työpaikat?

 

Pakolaisia ei voi pitää syypäinä suomalaisten työttömyyteen. Viimeisen reilun kolmenkymmenen vuoden aikana Suomeen on saapunut noin 26 000 pakolaista. Pakolaiset saapuvat Suomeen ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, joka on usein edellytys työpaikan saamiselle. Tilastoissa kaikki pakolaiset kuitenkin näkyvät työttöminä työnhakijoina, jo ennen kuin työllistyminen on käytännössä edes mahdollista. Myös ennakkoluulot ja rasismi vaikeuttavat työnsaantia.

 

Kielitaitoisetkin maahanmuuttajat ja pakolaiset tekevät töitä, joita muut eivät halua huonon arvostuksen tai palkan vuoksi. Monella maahanmuuttajalla voi olla kotimaassa tai Suomessa hankittu korkeakoulutus tai ammatti. On tuhlausta olla hyödyntämättä tätä ammattitaitoa samaan aikaan, kun monilla aloilla Suomessa kärsitään jo työvoimapulasta.

 

Monet maahanmuuttajat ovat erittäin innovatiivisia luomaan uusia työpaikkoja. Eri puolilla Suomea on etnisiä ruokakauppoja, ravintoloita tai maahantuontiyrityksiä, joita ei olisi syntynyt ilman maahanmuuttajia.

 

Elävätkö Suomessa olevat pakolaiset sosiaaliturvan varassa?

 

Pakolaiset etsivät aktiivisesti työtä ja kokevat sosiaaliturvan varassa elämisen usein nöyryyttäväksi. Usein pakolaiset joutuvat tyytymään työtehtäviin, joista maksetaan matalaa palkkaa, vaikka heillä olisi kielitaitoa ja koulutusta vaativampiin tehtäviin. Jokaiselle ihmiselle, myös pakolaiselle, kuuluvat perusihmisoikeudet kuten liikkumis- ja uskonnonvapaus sekä oikeus perhe-elämään. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattavat ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista tasa-arvoa. Pakolaiset saavat siten saman palvelun kuin suomalaiset ja he myös maksavat saamistaan tuloista veroa.

 

Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on 15 prosenttia pienempi kuin vähimmäistoimeentulotuki, koska heillä on mahdollisuus asua vastaanottokeskuksissa. Turvapaikanhakijat voivat tehdä töitä kolmen kuukauden maassaolon jälkeen. Tällöin he eivät enää saa ylimääräistä tukea.

 

Usein kielteistä suhtautumista pakolaisiin perustellaan sillä, että Suomessa on omasta takaa paljon huono-osaisia, joita tulisi auttaa ennen muiden maiden kansalaisia. Suomi kuuluu kuitenkin maailman rikkaimpien maiden joukkoon, ja yhteiskunnallinen huono-osaisuus on rakenteellinen ongelma, joka tulisi korjata poliittisin keinoin. Suomella on velvollisuus auttaa myös muita kuin oman maan kansalaisia, sillä meillä ei ole monia niitä ongelmia, eikä varsinkaan siinä mittakaavassa, minkä vuoksi monet pakolaiset ovat joutuneet pakenemaan omista kotimaistaan.

 

Miksi pakolaiset ovat aina nuoria, terveitä miehiä?

 

UNHCR:n arvioiden mukaan maailmassa on noin 50 miljoonaa pakolaista, joista noin 75–80 prosenttia on naisia ja lapsia. Miksi sitten länsimaihin saapuvista turvapaikanhakijoista valtaosa on miehiä? Tähän on syynä se, että naisille ja lapsille matkustaminen on paljon vaikeampaa kuin miehille, ja he altistuvat miehiä helpommin sekä ihmiskaupalle että väkivallalle. Tilanne huomioitiin ensi kertaa vasta 1980-luvulla ja sittemmin se on otettu huomioon humanitaarista apua suunniteltaessa. Pakolaisuuden sukupuolijakaumusta voi lukea lisää esimerkiksi Forced Migrationin selvityksestä.

 

Sodankäynti on myös muuttanut muotoaan. Usein pakolaisuutta aiheuttavat sodat ovat maansisäisiä taisteluita, joissa syntyy paljon siviiliuhreja. Sotilaiksi pakkorekrytoidaan sekä miehiä että nuoria poikia. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomeen saapuu eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Afganistanista ja Somaliasta, joissa pitkään jatkuneet valtataistelut ovat romuttaneet perusinfrastruktuurin (koulut, tiet, terveydenhuollon) ja arkea varjostaa toisinajattelijoiden vaino.