Thaimaalaisen pakolaisleirin johtaja Wachira Chotirosseranee vieraili Suomessa kesän kynnyksellä. Leirinjohtaja halusi nähdä maan, johon hänen leiriltään sijoitetaan kiintiöpakolaisia. Toisaalta häntä kiinnosti, miten vuosia leirillä viettäneen burmalaiset ovat sopeutuneet Suomeen. Mutta miten pärjäävät Thaimaassa asuvat burmalaispakolaiset, jotka ovat viettäneet leirillä vuosikausia ilman tulevaisuudennäkymiä?
Pakolaisleirin johtaja vieraili keväisessä Suomessa. Kuva: Katri Aalto
Thaimaassa on yhdeksän pakolaisleiriä, joilla asuu yhteensä noin 150 000 pakolaista Burmasta. Chotirosseraneen johtamalla Ban Mae Nai Sonin leirillä heitä on noin 15 000. Burmalaispakolaisia on sijoitettu UNHCR:n uudelleensijoitusohjelman kautta useisiin maihin viimeisen viiden vuoden aikana, mutta uusia pakolaisia saapuu Thaimaahan tasaisesti, eikä leirien asukasmäärä merkittävästi ole pienentynyt.
Yhdeksän vuoden aikana Wachira Chotirosseranee on kirjoittanut pakolaisleirilllä yli 5000 syntymötodistusta. ”On erityisen traagista katsoa nuoria. Lapsena leirille saapuneet ovat nyt nuoria aikuisia. Mikä on heidän tulevaisuutensa?”, Chotirosseranee pohtii. Thaimaan hallitus pyrkii yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa takaamaan, että lapset ja nuoret saavat burmankielisen peruskoulutuksen, mutta jatkokouluttautuminen pakolaisleirillä on jo melko mahdotonta. Leirinjohtaja pitääkin uudelleensijoitusohjelmaa erityisen tärkeänä nuorille aikuisille ja perheille, joissa on lapsia.
Lukutaidottomuus aiheuttaa ongelmia
Sitten ovat aikuisena leirille saapuneet, jotka eivät kotimaan sotatilan takia ole saaneet minkäänlaista koulutusta. Chotirosseraneen johtamalla leirillä noin 40 prosenttia aikuisista on luku- ja laskutaidottomia ja tämä aiheuttaa käytännön ongelmia. Leirillä jaettava kuukausittainen ruoka-annos on pieni, ja jos perhe ei osaa säännöstellä ruokaa, se loppuu kesken.
Suomen Pakolaisapu tukee burmalaispakolaisten voimautumista tarjoamalla leirillä asuville aikuisille lukutaito-opetusta. Kuva: Kaisa Väkiparta
”Luku- ja laskutaidosta on hyötyä niin monessa asiassa”, Chotirosseranee huokaa. "Pakolaisleirin sääntöihin kuuluu muun muassa, että asukkaiden tulee tasaisin väliajoin ilmoittautua minulle leiritoimistoon. Tapaamisajat ilmoitetaan toimiston seinässä, mutta kirjaimia ja numeroita taitamattomat jättävät saapumatta, tai saapuvat paikalle, kun se on liian myöhäistä. Kirjoitustaito nostaa myös valtavasti pakolaisten itsetuntoa. Se, että he voivat sormenjäljen painamisen sijaan kirjoittaa nimensä lomakkeisiin on suuri asia”, leirinjohtaja kertoo arjen kokemuksistaan leirillä.
Pakolaisia tulee valmistaa kotiinpaluuseen
Burmassa vainotuiksi joutuneiden etnisten vähemmistöjen kotikylät on usein poltettu ja he ovat paenneet jalkaisin vuorten yli Thaimaan puolelle. Silti suurin osa pakolaisista toivoo voivansa palata kotiin. Useat leirillä vietetyt vuodet erkaannuttavat kuitenkin ihmisiä itsenäisestä arkielämästä ja vuosikymmeniä samanlaisena pysynyt tilanne Burmassa myös masentaa monia. Turhautuminen, agressio ja muut psyykkiset oireet ovat leiriolosuhteissa tavallisia.
”Tänä keväänä Burmassa on nähty valoa tunnelin päässä, ja tämä on nostattanut varovaisesti pakolaisten mielialoja. Nyt on tärkeää muistaa että pakolaisten avuntarve ei ole vielä loppunut", Chotirosseranee painottaa. Pakolaisia tulee leirinjohtajan mukaan valmistaa paluumuuttoon."Pärjätäkseen kotimaassaan heillä tulee olla kyky ansaita elantonsa. Erilaiset ammattikoulutukset ovat nyt todella tarpeellisia", hän miettii. Jos avustus vähenee, pienenevät myös pakolaisten entuudestaan pienet ruoka-annokset. Pienviljelmillä pakolaiset voivat hankkia itselleen lisäravintoa. Sanomatta lie selvää, että lukutaito taas on vähimmäisedellytys sille, että kotiin palaavat pakolaiset voisivat joskus tulla Burmassa rakennettavan demokraattisen yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi.
Suomen Pakolaisapu järjestää kahdella pakolaisleirillä Thaimaassa aikuisten lukutaito-opetusta. Tänä kesänä käynnistyvät myös kurssit, joilla opitaan pienviljelyä ja itsenäistä tulonhankintaa. Lue lisää työstämme Thaimaassa täällä
Teksti: Katri Aalto
Lue lisää olosuhteista Thaimaan pakolaisleireillä ja siitä, mitä mieltä Wachira Chotirosseranee oli burmalaispakolaisten kotoutumisesta Suomeen:
Kansan Uutiset
Burmasta paenneet tarvitsevat yhä apua
Vantaan Lauri
Burmalaiset pohtivat läheistensä kohtaloa