Kriisinjälkeisen yhteiskunnan asiantuntija Franklin Obed Siakor saapuu Suomeen

Mikä on kansalaisjärjestöjen rooli, kun yhteiskuntaa aletaan rakentaa uudelleen kriisin jälkeen? Mitä hyötyä aikuisten lukutaito-opetuksesta on, jos koko yhteiskunta on palannut takaisin alkupisteeseen?

Miksi sodat alkavat niin usein uudelleen? Mitä hyvää katastrofi voi tuoda yhteiskunnalle?

Liberialainen senaattori Franklin Obed Siakor saapuu Suomeen puhumaan kansalaisjärjestöjen roolista kriisinjälkeisessä yhteiskunnassa. Suomen Pakolaisavun Suomeen kutsuma Siakor on osallistavan kehityksen käytännön asiantuntija sekä kansalaisjärjestö Liberian Development Education Networkin (DEN-L) perustaja. Hän on myös erityisen kokenut sovintofasilitaattori, ja hänellä on käytännön kokemusta siitä, miten humanitaarisen avun, rauhanrakentamisen ja kehityksen eri vaiheet voidaan sovittaa toisiaan tukevasti yhteen. Siakor valittiin sitoutumattomana Liberian senaattiin vuonna 2005.

Yhteiskunnan kriisinjälkeinen toipuminen tapahtuu aina yksilöllisesti. Liberia toipuu edelleen 14-vuotisesta sisällissodasta. Siakor uskoo, että vuonna 2003 alkanut rauha ei olisi kestänyt, elleivät kansalaisjärjestöt olisi tulleet apuun.

- Liberian paraneminen ei olisi edes alkanut ilman kansalaisjärjestöjä. Vielä nykyäänkin Liberia on riippuvainen järjestöjen lahjoituksista perusinfrastruktuurin ja terveydenhuollon jälleenrakentamisessa. Kun ajattelee millä tasolla liberialaisten tyytymättömyys on, mitä oikein olisi tapahtunut, jos järjestöt eivät olisi olleet paikalla tukemassa muutosta kriisistä kohti toipumisesta? Siakor kysyy.

Siakor on mielenkiintoisen elämänsä ajan pysynyt uskollisena arvoilleen, jotka ovat rakentuneet paitsi baptistipappi-isän ja kätilöäidin myös katolisen koulun ja useiden kirjailijoiden (Steven Biko, Mahatma Gandhi, Martin Luther King, Edward Wilmot Blyden, Kwame Nkrumah) ajatuksille. Siakor palasi Sierra Leonesta nuoriso- ja kehitystyön opinnoistaan Liberiaan sodan aikana osoittaakseen solidaarisuutta maahan jääneitä köyhiä kohtaan. Häntä pyydettiin sodan aikana myös useasti mukaan politiikkaan, mutta hän kieltäytyi tuolloin tarjouksista halutessaan ”keskittyä avun tuomiseen kansalleen”. Tämä tarkoitti mm. ruoka-avustusten ja koulujen avaamisen organisoimista. Siakor on myös yrittänyt elää munkin elämää, mutta todennut sen liian vaativaksi.

Liberialainen The Inquirer –lehti valitsi Siakorin Vuoden lainlaatijaksi 2009. Valitsijat arvostivat etenkin hänen ihmiskeskeistä ja kehityssuuntautunutta johtajuuttaan. Siakorin moraalisesta selkärangasta kertoo muun muassa valitsijoiden antama esimerkki siitä, kuinka hän ainoana senaattorina kieltäytyi vastaanottamasta lahjusautoa – ja kuinka hänen toimistonsa on auki kuutena päivänä viikossa.

Senaattori Siakor puhuu aiheesta "The Role of Education and NGOs in a Post-Conflict Society" ti 16.3. klo 9.30-11.30 Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepassa (Töölöntorinkatu 2A, Helsinki). Ilmoittautumiset 12.3. mennessä Pauliina. Saares@kepa.fi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Suomen Pakolaisapu ry:n tiedottaja Anne Heinonen p. 045 133 3803

Palaa otsikoihin