Eroihin ja kulttuureihin tuijottaminen ei johda mihinkään

Monikulttuurisuuspuhe sai kyytiä Club Clandestino Helsingissä.

Suomen Pakolaisavun Club Clandestino Helsingin keskusteluosuus antoi runsaasti ajattelemista kolmekymmenpäiselle kuulijakunnalle. Paikalle oli tullut opiskelijoita, kansalaisaktivisteja, opettajia, taidekasvattajia ja asunnottomien parissa työskenteleviä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä 8. toukokuuta.

Club Clandestino tilaisuuden alustajat, aatehistorijoitsijat Edda Manga ja Michael Azar, runoilija Johannes Anyuru sekä kirjailija ja filosofi Aleksander Motturi olivat saapuneet Ruotsista Helsinkiin Pakolaisavun kutsumina.
Motturi pohjusti tilaisuutta esittelemällä ”Etnotism” –kirjan keskeisen ajatuksen, siitä kuinka rotuihin perustuva rasismi on noussut kuolleista uudessa muodossa – etnotismina. Tämän ajattelutavan mukaan etnisyys on korvannut rodun. Keskeisenä ongelmana on Motturin mukaan se, että eri ihmisryhmät kategorisoidaan edelleen eri arvoisina: erotteluajattelu ei ole kadonnut mihinkään. Tämä näkyy myös arkisessa kulttuurielämässä.

”Meillä on virallisen Ruotsin taholta ollut viime vuosina valtavasti etnisiin vähemmistöihin viittaavia panostuksia ja puhetta ja se on näkynyt kulttuurielämässä muun muassa siten, että on korostettu esimerkiksi ”maailmanmusiikkia” tavalla, joka automaattisesti sijoittaa sen kansallisen yhtenäiskulttuurin vastapariksi”, Motturi sanoi.
Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, miksi julkinen keskustelu monikulttuurisuudesta nykymenolla on tuomittu jäämään vaarallisen heikolle tasolle. Nyt on aika vaihtaa levyä, ainainen puhuminen etnisyydestä ja näennäisen valtavista kulttuurieroista ei voi johtaa mihinkään niin kauan kun ”toisille” on määritelty altavastaajan asema.
Michael Azar pohti sitä, kuka kuuluu kansaan kun kansallisvaltioissa oleskelee ihmisiä melko monesta eri ilmansuunnasta.
”Muutamat poliitikot yrittivät pari vuotta sitten määritellä ruotsalaisuuden ehdottamalla ”ruotsalaisuusajokorttia”. Kuvaavaa erotteluajattelun voimalle on se, että syntyperäiset ruotsalaiset jätettiin ajokorttiehdotuksessa testattavien ulkopuolelle. Testi olikin suunniteltu vain maahanmuuttajille, niin sanotut laittomat maahanmuuttajat eivät pääsisi edes testattavien joukkoon”, Azar sanoi.
Harvemmin kuulee puhuttavan yhtä väkinäisestä yrityksestä pakottaa kaikki yhdellä maantieteellisellä alueella asuvat ihmiset yhteen muottiin. Ehdotus kaatui sen herättämän valtavan epäsuosion johdosta.
”Jos olette sitä mieltä, että ei pitäisi nostaa kulttuurieroja esiin keskusteluun, mitä sitten pitäisi nostaa esiin?”, kysyi Jonna Roos, yksi Club Clandestinoon osallistuneista.
”On erittäin ongelmallista, jos etnisyys ja kulttuurierot saavat lisää tilaa politiikassa. Paljon tärkeämpää on puhua valtakysymyksistä ja arjen asiakysymyksistä. Politiikka pitäisi taas ”politisoida” – on kyse eturistiriitojen ratkomisesta”, Edda Manga visioi.
Runoilija Johannes Anyurun mukaan suurin yhteiskunnallinen ongelma ei ole rasismia lietsovat skinheadit vaan tavalliset ihmiset, jotka kritiikittömästi puhuvat ”meistä” ja ”heistä” luoden keinotekoisia jakoja ihmisten välillä.
”Kulttuurieroja voidaan luoda mistä ominaisuuksista tahansa. Tämän logiikan mukaan joku voisi vaikka keksiä, että hei, me pitkät ihmiset olemme ylivertaisia”, Anyuru veisteli.

Lue lisää Club Clandestinosta ja etnotismistä Pakolaisen Internet-sivuilla.

Palaa otsikoihin